Kotimaa

Kelan sähköiset palvelut korvaavat jo ''sossun luukkua'' – Asiantuntijat harkitsisivat koko toimeentulotuen siirtoa pois kunnilta

Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen ja julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kehottavat harkitsemaan, että Kela huolehtisi jatkossa koko toimeentulotuen maksamisesta. Tällä hetkellä Kela vastaa perustoimeentulotuesta, mutta ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki ovat kuntien vastuulla. Toimivaltajako voi mennä sekaisin muun muassa tapauksissa, joissa Kela on ensin tehnyt kielteisen päätöksen esimerkiksi korkeista asumiskustannuksista, mutta sen jälkeen kunta onkin päättänyt myöntää tukea.

Sosiaaliturvan uudistuksessa tulisi harkita vakavasti toimeentulotuen myöntämisen keskittämistä yhdelle viranomaiselle eli käytännössä Kelalle.

Näin esittävät Tampereen yliopiston työelämäprofessori Elli Aaltonen ja Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori ja julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen . Aaltonen toimi Kelan pääjohtajana vuosina 2017–2019.

Siirto vähentäisi heidän mukaansa "kahdesta luukusta" asiakkaille aiheutuvia ongelmia ja mahdollistaisi kokonaisvaltaisen työotteen. Siirto toisaalta myös edellyttäisi Kelan kehittymistä nykyistä enemmän sosiaalityön osaajaksi. ​

Perustoimeentulontuen myöntämistä koskeva toimivalta siirtyi Kelan vastuulle vuoden 2017 alusta. Sen sijaan ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jäivät tuolloin yhä kuntiin.

Aaltonen ja Muukkonen pitävät Kela-siirtoa onnistuneena.

– Ennen sitä perustuslain suoma oikeus taloudelliseen vähimmäisturvaan saattoi poiketa kunnittain. Myös osa kansalaisista jätti hakeutumatta "sossun luukulle" leimautumispelon vuoksi. Tähän muun muassa Kelan sähköiset palvelut ovat olleet ratkaisu, Aaltonen sanoo.

Lisäksi Kelan maksamien tukien yhteensovittaminen on ollut aiempaa sujuvampaa.

Osa kansalaisista jäi uudistuksessa vielä heikoille

Parannettavaa kuitenkin on esimerkiksi toimeentulotuen yhdenvertaisessa saavutettavuudessa kansalaisten kesken.

Kansalaiset, joilla on laajaa palvelujen tarvetta ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jäivät asiantuntijoiden mukaan uudistuksessa heikoille. Jos asiakas esittää Kelalle muita kuin sen toimivallassa olevia kustannuksia, on laitos velvollinen hakijan pyynnöstä siirtämään hakemuksen tämän kotikunnan käsiteltäväksi.

– Sellaisia täydentävän tai ehkäisevän palvelutarpeen ilmoituksia, jotka siirrettiin kuntiin, oli vuonna 2019 yhteensä noin 70 000, Muukkonen sanoo.

Yhtenä isona ongelmana Aaltosen ja Muukkosen mielestä on se, ettei kunnissa nähdä asiakkaasta kuin ne tiedot, jotka Kela kunnalle lähettää. Lisäksi kunnat usein edellyttävät Kelan ensin käsittelevän perustoimeentulotuen hakemuksen ennen kuin aloittavat muiden tukimuotojen tarkastelun.

– Kunta ei voi korjata Kelan laskennallisten normien perusteella tehtyä kielteistä päätöstä, vaikka sisällöllisesti kyse olisi voinutkin olla täydentävän tai ehkäisevän tuen tarpeesta, Muukkonen mainitsee.

Toisaalta toimivaltajako menee myös sekaisin, jos Kela on ensin tehnyt kielteisen päätöksen esimerkiksi korkeista asumiskustannuksista, mutta sen jälkeen kunta myöntääkin tukea.

Komitea valmistelee vuosikausia

Laajennettu Kela-siirto voisi olla yksi avain tavoitteeseen, jossa pyritään vähentämään toimeentulotuen roolia muiden etuuksien täydentäjänä.

– Toimeentulotuen rooli olisi syytä ottaa pohdintaan jo ennen kuin sote-uudistus toteutetaan tai sosiaaliturvauudistus toden teolla käynnistyy, Aaltonen sanoo.

Sosiaaliturvauudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, joka aloitti työnsä 2020. Komitean toimikausi päättyy 2027.