Kokoomusedustajat rinnastavat turpeen kivihiileen ja vaativat turpeen veroedun lopettamista

– Kivihiilelle on asetettu jo eräpäivä. Seuraava vuoronumero on turpeella, jonka verohelpotukset pitäisi lopettaa asteittain. Lämmön tuotannossa on valittavana useita fossiilivapaita tuotantotapoja, kun erilaiset maalämpöratkaisut tekevät läpimurtoa.

Näin toteavat eduskunnan ympäristövaliokunnassa istuvat kokoomuskansanedustajat Saara-Sofia Sirén , Sari Multala ja Mari-Leena Talvitie kannanotossaan.

Tilannekuvan pitäisi kokoomuskolmikon mukaan olla selkeä hallituksellakin, joka julkaisi maanantaina ilmastopäätöksiään.

Hallitus linjasi, että turpeen käytön tulevaisuutta pohditaan keväällä perustettavassa laajapohjaisessa turvetyöryhmässä. Se on aiemmin asettanut tavoitteeksi, että turpeen käyttö tulee alenemaan noin puoleen vuoteen 2030 mennessä.

"Kuinka kauan vielä ennen kuin uskalletaan"

Kokoomusedustajat muistuttavat, että hallituksen kutsumat asiantuntijat ovat painottaneet, että fossiilisista polttoaineista on siirryttävä vähäpäästöisiin ratkaisuihin.

– Lupaus hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 on karkaamassa käsistämme, kun hallitus työntää päätöksiä yhä kauemmas ja kauemmas. Ympäristölle haitalliset tuet ovat kasvaneet tällä hallituskaudella 100 miljoonalla eurolla, kun hallitus on keskittynyt mainospuheisiin. Montako kuukautta hallitus tarvitsee vielä tilannekuvan päivittämiseen ennen kuin turpeen veroetuun uskalletaan tarttua, Sirén, Multala ja Talvitie ihmettelevät.

Turpeen verotus on alempaa kuin esimerkiksi kivihiilen. Tästä syntyy laskelmissa käytetty ja lähes 190 miljoonan euron suuruiseksi todettu niin sanottu turpeen veroetu.

Suurin osa energiaturpeesta käytetään päästökaupan alaisissa laitoksissa, minkä vuoksi siihen joudutaan hankkimaan markkinoilta päästöoikeuksia.

Samassa eduskuntaryhmässä myös toista laitaa

Turpeen kurittaminen ei ole kaikkein kokoomuksen eduskuntaryhmän kansanedustajien tehtävälistalla kärkipäässä. Näin voi päätellä Janne Sankelon blogikirjoituksesta syyskesältä (24.8. 2019).

Siinä hän toteaa turpeen mahdollisiin veronkorotuksiin liittyen, että "lukuja onkin poliitikkojen helppo heitellä ilmastobuumin hengessä ajattelematta seurauksia".

– Nyt on ehdotettu veron nostamista jopa yli 10 eurolla megawattitunnilta, mikä johtaisi turpeen energiakäytön päättymiseen. Sen seurauksena olisi kunnille ja kansalaisille satojen miljoonien eurojen ylimääräiset kustannukset, kun uusiin kattilalaitoksiin on pakko investoida, Sankelo kirjoitti.

Hän oli ennen viime kevään kansanedustajaksi valintaansa turvetta tuottavan Vapon palkkalistoilla.

Hölttä nimeää haihatteluksi

Vapo on keskittynyt viime aikoina turpeen käyttöön esimerkiksi kasvualustana ja muun muassa suodattamisessa tarvittavana aktiivihiilenä.

Tämä ei riitä Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Höltälle.

– On haihattelua tavoitella turpeelle uusia käyttömuotoja, sillä turpeen paras käyttötarkoitus ilmaston ja ympäristön näkökulmasta on olla suossa osana toimivaa ekosysteemiä, Hölttä sanoo tiedotteessa maanantaina.

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan turpeen päästöjen vähentämiseksi ei tarvita uutta taloudellista ohjausta, kunhan EU toimeenpanee yhteistä ilmastopolitiikkaa ja päästökaupan toimivuudesta huolehditaan.

– Turpeen käytön korvaamisen rinnalla on oleellista pohtia muun muassa energiahuollon toimitus- ja huoltovarmuutta, hän muistuttaa.

Turvetta käytetään monissa Suomen lämpövoimaloissa puuhakkeen ohessa korvaamassa kivihiiltä.