Kolumni: Sananvapaus on kaventunut, totta vai tarua? - Laki määrittelee vain rajat, ilmapiirillä on enemmän merkitystä

Neljä kansanedustajaa on poliisin esitutkinnassa epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Erikoinen tilanne, sillä ennen tätä vuosikymmentä niin sanottu vihapuherikos oli melko tuntematon.

Tuomiot ovat edelleen harvinaisia, mutta poliisille ilmoitetut epäilyt kyseisestä rikoksesta moninkertaistuivat vuonna 2017. Niitä oli lähes 200.

Pykälä päivitettiin rikoslakiin vuonna 2011. Tunnusmerkistöä täsmennettiin niin, että se määrittelee selvemmin vähemmistöryhmät ja "yleisön saatavilla" olevan viestin. Syynä oli pitkälti verkossa lisääntynyt kommunikointi. Kunnianloukkaus kohdistuu yksilöön - siinä keskeisin ero vihapuheeseen.

Klassinen korkeimman oikeuden tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan annettiin vuonna 2012 Jussi Halla-aholle (ps.). Hänen katsottiin syyllistyneen blogissaan somalien panetteluun ja solvaukseen. Tähän ei sarkasmissakaan ole oikeutta.

Kokoomusnuoret esittivät viharikospykälän poistamista

Jo vuonna 2013 kokoomusnuoret esittivät Susanna Kosken johdolla, että pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pitäisi poistaa rikoslaista, koska kansanryhmä on vaikeasti määriteltävissä. Samaa on esittänyt Laura Huhtasaari (ps.) lakialoitteessaan viime vuonna, syynä sananvapautta rajoittava vaikutus.

Kristillisdemokraatit olivat huolissaan sananvapauden kaventumisesta puoluekokouksessaan pari viikkoa sitten. Julkilausuman mukaan "keskusteluympäristö tuntuu sietävän huonosti massasta poikkeavia näkökulmia".

Vastakkainasettelu on tosiaan kärjistynyt. Jos vieroksut esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoja, olet heitä vastaan. Jos vielä perustelet käsitystäsi Raamatulla, olet täysi hölmö. Tällä hetkellä parhaiten ääneen pääsevät suvaitsevaiset.

Se ei kuitenkaan ole ihmis- ja perusoikeuksien tarkoitus. Niissä ei sanota, että ihmiset saavat ilmaista vain "oikeita" mielipiteitä. He saavat kertoa, mitä mieltä sisimmässään ovat - jos eivät solvaa ketään ihmistä tai ihmisryhmää. Kaikilla oikeuksilla on laissa rajoituksensa.

Kielletyn vihapuheen määritelmiä kehitetään jatkuvasti

Kielletyn vihapuheen määritteleminen ei ole helppoa. Sitä ovat yrittäneet valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen työryhmä 2011 ja emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen työryhmä tänä vuonna. Rajat alkavat löytyä vähitellen, kun tuomioistuimet antavat ratkaisujaan ja asiasta keskustellaan.

Sananvapaus on oikeuskäytännön perusteella pikemminkin laajentunut. On kuitenkin turha lyödä lakikirjalla päähän sananvapauden puolesta pelkääviä. Lain asettamat rajat ovat korkealla ja laahaavat jäljessä. Paljon ratkaisevampaa on ilmapiiri.

Jos osa kansalaisista ei uskalla avata suutaan toisten pilkan pelossa, itsesensuurista voi syystä olla huolissaan.

Kirjoittaja on Lännen Median uutispäällikkö.