Korona paljasti riippuvuuden ulkomaisesta kausityövoimasta – Kävimme kysymässä ukrainalaisista, miksi he tulevat Suomeen töihin

Harkovan kaupungista Itä-Ukrainasta kotoisin oleva Anna Ivanova painelee sipulin istukkaita maahan ripeää tahtia forssalaisella Vinnikaisen vihannestilalla. Käsin istutettavaa avomaata on useita hehtaareja. Sipulin istutus ei onnistu koneellisesti, sillä istukkaan kärkiosan on jäätävä näkyviin ja katsottava kohti taivasta.

Ivanova on yksi Vinnikaisen tilalla tällä hetkellä työskentelevistä kuudesta ukrainalaisesta kausityöntekijästä. Hän saapui Suomeen kolme viikkoa sitten Ukrainasta Minskin kautta. Tuolloin kausityöntekijät eivät päässeet Suomeen Kiovasta lentämällä.

– Minulla on nyt energiaa tehdä pitkää päivää, sillä ensimmäiset kaksi viikkoa kuluivat karanteenissa lepäillessä. En kaipaa tällä hetkellä lainkaan vapaa-aikaa, maanantaina karanteenista vapautunut Ivanova nauraa.

Ivanova vakuuttaa viihtyvänsä maataloustöissä Suomessa. Hän ei murehdi edes sitä, että joutuu olemaan kuukausia erossa kotimaahan jääneistä 5-vuotiaasta tyttärestään ja puolisostaan.

– Heillä on siellä kaikki hyvin. Tytär rakastaa isäänsä ja on tottunut olemaan tämän seurassa.

Maataloustöitä vuodesta 2010 lähtien

Ivanova on Ivanova on työskennellyt Suomessa maataloustöissä vuodesta 2010 lähtien lapsensa kanssa kotona viettämiään vuosia lukuun ottamatta. Hän työskenteli aiemmin Salon seudulla. työskennellyt Suomessa maataloustöissä vuodesta 2010 lähtien lapsensa kanssa kotona viettämiään vuosia lukuun ottamatta. Hän työskenteli aiemmin Salon seudulla.

– Siirryn täältä kesäkuun lopulla jälleen Saloon kurkkusäilykkeitä purkittamaan, hän valottaa suunnitelmiaan.

Tieto Suomessa työskentelystä leviää Ukrainassa usein tuttujen kautta. Ivanova käyttää Suomessa työskentelyyn liittyvän byrokratian hoitamiseen välittäjää, joka ottaa pienen siivun tienesteistä. Osa ukrainalaisista järjestää Suomeen tulonsa itse.

Ivanova työskentelisi Suomessa mielellään vuoden loppuun saakka. Viisumin pidentämisen pitäisi onnistua, jos työt jatkuvat. Harkovaan palattuaan hän haluaisi jatkaa entisessä työssään koneiden varaosia välittävässä firmassa.

Ivanovan Suomessa saama vajaan yhdeksän euron tuntipalkka on moninkertainen hänen Harkovassa nostamaansa palkkaan verrattuna. Tämä kesä ei tosin ole aivan yhtä tuottoisa kuin aiemmat, sillä karanteeniajalta Ivanova ei saanut palkkaa.

Ivanovan Suomen palkoista oli suuri apu, kun hän osti miehensä kanssa oman asunnon kotikaupungistaan. Pariskunta aikoo tehdä asunnossa perusteellisen remontin tulevilla tienesteillä.

Vahva kosketus maatalouteen

Puolisonsa Ville Vinnikaisen kanssa vihannestilaa pyörittävä Virpi Vinnikainen tietää, että monella ukrainalaisella on omakohtaista kosketusta maatalouteen eri lailla kuin suomalaisilla.

Se ei ole ihme, sillä Euroopan viljelykelpoisesta maasta noin kolmannes sijaitsee Ukrainassa, joka tunnetaan maailman johtavana viljan viejänä. 42 miljoonan asukkaan maa on kolmanneksi suurin maataloustuotteiden toimittaja EU-alueelle Yhdysvaltain ja Brasilian jälkeen. Ukrainan kokonaisviennistä maataloussektorin osuus on yli 40 prosenttia.

Viime vuonna presidentiksi valitun Volodymyr Zelenskyin läpi runnoman maatalousmaan myynnin asteittaisen vapauttamisen ennakoidaan piristävän etenkin viljasektoria.

Vinnikaiset ovat palkanneet ukrainalaisia jo vuosikausia. Ukrainalaiset ovat Virpi Vinnikaisen mukaan motivoituneita työntekijöitä, joilla on iloinen asenne työntekoon. Hommat joutuvat, ja lisää tekemistä pyydetään oma-aloitteisesti.

– He myös sairastelevat harvoin ja haluavat kehittää työprosesseja, Vinnikainen kehuu.

Ukrainalaisten valttina on myös joustavuus, sillä työpäivien pituus vaihtelee tilanteen mukaan. Silloin kun tilauksia on paljon, päivät venyvät. Tiluksilla asuvien ukrainalaisten on helppo joustaa työajoissa. He työskentelevät tuntipalkalla, joten moni tekee mielellään pitkää päivää.

Osa pysyy töissä läpi vuoden

Vinnikaiset palkkaavat ukrainalaisten lisäksi myös valkovenäläisiä työntekijöitä. Heillä on jatkuvasti palkkalistoilla vajaa kymmenen ukrainalaista tai valkovenäläistä. Miltei puolet heistä on töissä tilalla lähes ympäri vuoden.

Kauimmin tilalla viihtyneet ukrainalaiset ovat oppineet suomea sen verran hyvin, että isäntäväki pystyy sopimaan heidän kanssaan työasioista suomeksi. Ukrainalaiset osaavat jonkin verran englantia ja Virpi Vinnikainen hallitsee venäjän alkeet.

– Myös huitomakieli on kätevää ja toimii, Vinnikainen vitsailee.

Eniten ylimääräisille käsipareille on tarvetta juhannuksesta eteenpäin sipulin niputuksen alkaessa. Porkkanan ja punajuuren nosto vaatii sekin lisätyövoimaa ja etenkin traktorinajotaitoisia henkilöitä. Ukrainalaisilta löytyy suomalaistilojen tarvitsemaa maataloustöiden erikoisosaamista.

Vinnikaisilla riittää muutakin tekemistä kuin pelkkää vihannesten istutusta, viljelmien hoitoa ja sadonkorjuuta.

– Ukrainalaiset osallistuvat myös porkkanoiden ja punajuurten pakkaamiseen sekä kuorimotoimintaan eli vihannesten kuorimiseen tukkuja varten sekä uuni- ja keittojuuresten valmistamiseen, Virpi Vinnikainen luettelee.

Suomesta on vaikea löytää motivoitunutta työvoimaa

Vinnikaisen mukaan Vinnikaisen mukaan Suomesta on haastavaa löytää ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään maataloustöitä kokoaikaisesti. Suomesta on haastavaa löytää ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään maataloustöitä kokoaikaisesti.

– Monen mielestä työ ei yksinkertaisesti ole miellyttävää. Niillä, jotka osaavat hoitaa eläimiä, ei ole useinkaan kokemusta vihannesalasta.

Jos sopivalta vaikuttava työntekijä löytyy, asuu hän suurella todennäköisyydellä kaukana. Vinnikaisten kokemuksen mukaan aniharva haluaa muuttaa koko perhettään Forssan kaltaiselle pikkupaikkakunnalle ollakseen töissä maatilalla.

Anna Ivanova hylkää sipulin istukkaat hetkeksi ja suuntaa asunnolleen puolen tunnin ruokatauolle kellon lähestyessä puolta päivää.

Ivanova ja Vinnikaisten muutkin ukrainalaiset työntekijät asuvat tilan yhteydessä erillisrakennuksissa olevissa asunnoissa. He maksavat asumisestaan pientä vuokraa ja ostavat ruokansa itse. Tilalla kasvavaa porkkanaa, sipulia ja punajuurta saa käyttää kokkauksessa mielin määrin. Ivanova suunnittelee lisäävänsä omavaraisuuttaan poimimalla vapaa-ajallaan ainakin mustikoita kesän edetessä.