Kotimaa

Koronarokotusten painopiste siirtymässä hoivakoteihin – joissakin ongelmallisissa yksiköissä asukkaita on jo rokotettu

THL:n erityisasiantuntija Mia Kontio arvelee, että Suomessa rokotukset pääsevät kunnolla vauhtiin helmikuussa. Paljon riippuu massojen rokottamiseen tarkoitetun Astrazenecan myyntiluvasta ja toimitustahdista.

Maanantaina alkanut tammikuun toinen viikko on juhlapyhien jälkeen ensimmäinen täysi tavallinen viikko. Se on omiaan lisäämään rokotusmääriä Suomessa.

– Ihan hyvältä näyttää, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Mia Kontio kuvaa yleistilannetta.

– Rokotuksia voidaan nyt ulottaa laajemmalle alueelle ja niiden antamista aloittaa hoivakodeissa. Paikoin niin on jo tehtykin erityisesti joissakin ongelmallisissa yksiköissä muun muassa Pirkanmaalla.

Koska kotihoidossa olevat vanhukset ei ole yhtä paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa, he eivät ole aivan samalla tavalla tartuntavaarassa kuin hoivakotien asukkaat. Siksi he ovat rokotusjärjestyksessä vähän tuonnempana. Kontio kuitenkin vakuuttaa, että heidänkin vuorona tulee pian.

Moderna-erät aluksi varsin pieniä

Suomeen tulee tällä viikolla 50 000 annoksen erä samaa Pfizerin ja Biontechin rokotetta, jolla rokotukset aloitettiin sairaaloissa joulun jälkeen. Mia Kontion mukaan erät ovat tammikuussa tuota luokkaa.

Yhdysvaltalaisen Modernan koronavirusrokotteeseen liittyvät yksityiskohdat tarkentuvat Suomessa lähipäivinä.

– Ensimmäiset Moderna-erät tulevat joka tapauksessa olemaan varsin pieniä, vain muutaman tuhannen annoksen suuruisia, Kontio muistuttaa.

– Syklikin on vielä auki, eli tuleeko toimituksia viikoittain vai joka toinen viikko.

Kauppakeskusrokotuksia luvassa

Mia Kontio arvelee, että kunnolla rokotukset pääsevät vauhtiin helmikuussa.

– Silloin rokotteita saadaan toivottavasti enemmän ja siitä eteenpäin kevättä kohti mentäessä myös Astrazenecaa.

Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan massojen rokottamiseen tarkoitettu Astrazenecan koronarokote voi saada myyntiluvan tammikuun lopussa.

Kyseessä on lääkeyhtiön yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa kehittämä rokote, joka on niin sanotussa juoksevassa lupakäsittelyssä. Siinä virasto saa valmistajalta jatkuvasti uutta tietoa rokotteen turvallisuusprofiilista ja kliinisten kokeiden tuloksista.

Britanniassa otetaan tällä viikolla käyttöön seitsemän massarokotuskeskusta. Mia Kontion mukaan vastaavanlaiseen järjestelyyn on varauduttu Suomessakin.

– Koko väestön tasolla rokotukset järjestetään samalla tavalla kuin influenssarokotukset sillä erolla, että turvallisuudesta täytyy tietenkin huolehtia.

– Lappeenrannassa kauppakeskukseen jo nyt valmistuva rokotuspiste on tästä hyvä ja kätevä esimerkki.

THL:n perjantaisen arvion mukaan koronarokotteen on saanut Suomessa tähän mennessä noin 20 000 ihmistä. Kontion mukaan määrä lienee kuitenkin jossain määrin aliarvioitu. Syynä on tiedonsiirron ongelma. Seurannan kohteena oleva rokoterekisteri ei ole aivan ajan tasalla.