Kotiseutuna Kajaani: Leivän isä sysäsi Purolan ja Puistolan syntyyn – Pilkkukuume surmasi venäläissotilaita Armeijanlaaksossa

Kotiseutuna Kajaani -podcastin toinen osa vie Purolaan, Puistolaan ja Armeijanlaaksoon.

Professori Reijo Heikkinen pureutuu alueiden historiaan ja kertoo, että vuonna 1912 perustettua Purolaa voidaan pitää Kajaanin ensimmäisenä esikaupunkialueena. Sen syntyyn vaikutti voimakkaasti Kajaanin Puutavaraosakeyhtiö, joka tarvitsi tuolloin työvoimaa, ja työntekijät taas koteja. Kaupungin vuokra-asunnot olivat jo tupaten täynnä.

Heikkisen mukaan kaupungin päättäjät suhtautuivat ensin nihkeästi yhtiön anomukseen perustaa uusia asuinalueita. Siksi Puutavarayhtiö aloitti rakennustuotannon Kajaaninjoen pohjoispuolelle Asuntolaan 1908, Teppanaan 1912 ja myöhemmin Nakertajaan.

Päättäjien asenne muuttui, kun he huolestuivat tehtaalaisten veromarkkojen valumisesta Kajaaniin maalaiskuntaan ja Paltamoon. Kaupunki luovutti tehtaalle alueen Makkolasta, jonne nousi 26 asuintaloa rakennusmestari Heikki Tiitolan piirustusten mukaisesti kahden perheen taloiksi. Niiden myötä Makkolasta tuli yhtiön keskijohdon asuinalue.

"Makkolalaiset olivat eliittiä, joiden etuoikeuksia muut työntekijät kadehtivat", Heikkinen kuvailee.

Muu tehtaan väki asutti Purolan, jonne he rakensivat taloja hartiapankkiperiaatteella ja melko vapaasti suunnitellen.

"Suunnitelma saattoi olla piirrettynä pelkästään tupakka-askin kanteen."

Syksyyn 1913 mennessä Purolaan oli noussut noin 30 taloa ja 20-luvun lopulla asukkaita oli jo pari tuhatta.

Purola tänä päivänä. Kuva: Tiina Suutari

Leivän isä vaikutti myös Puistolan alkuun. Kun Purola alkoi käydä ahtaaksi, yhtiöläiset saivat asutettavakseen naapurialueen.

Heikkinen kertoo, että Puistolan kehittymistä edisti voimakkaasti yhtiön silloinen toimitusjohtaja Niilo Kanto sekä tehtaan sosiaalipäällikkö Toivo Pentikäinen . Kanto kannatti yhtiön sosiaalista toimintaa sodan jälkeen ja Pentikäinen entisenä rintamamiehenä halusi auttaa entisiä aseveljiä uuden elämän alkuun. Tätä tahtoi myös Kajaanin Seudun Osuuskassan toimitusjohtaja Uuno Roikonen , niin ikään entinen rintamamies.

Kannon ja Pentikäisen aloitteesta yhtiö ryhtyi tukemaan tehtaalaisten asuntorakentamista Puistolaan takaamalla heille myönnettyjä maanhankintalain mukaisia halpakorkoisia valtion lainoja.

Kajaanin Seudun Osuuskassan ja Kajaani-yhtiön lisäksi kolmantena osapuolena Puistolan kehittämisessä toimi Kajaanin kaupunki, joka ryhtyi kaavoittamaan alueelle tontteja. Puolitoistakerroksisten omakotitalojen rakentamisessa noudatettiin yhtiön hovihankkijan, arkkitehti Eino Pitkäsen laatimia tyyppipiirustuksia.

Asuinaluetta kutsuttiin aluksi Pikku-Purolaksi ja Rukajärveksi, sillä monet alueelle rakentaneet yhtiöläiset olivat jatkosodan aikana taistelleet Rukajärven suunnalla.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat Puistolaan elokuussa 1945. Alueen pohjoisosaan rakennettiin myös muutamia kerrostaloja.

Puistola. Kuva: Tiina Suutari

Kajaanissa kuulee toisinaan puhuttavan Armeijanlaaksosta. Heikkinen kertoo, että alue sijaitsee suunnilleen Kajaanin lukion ja Siimeksen puutarhan välisellä viheralueella. Kasakankujan lähellä on myös Armeijanlaakson puisto, mutta varsinainen laakso on siis toisaalla. Puiston seutuvilla sijaitsi 1800-luvulla Kajaanin reservikompanian harjoitusalue.

Heikkisen mukaan Armeijanlaakso-nimen alkuperää on tutkinut lehtori Lauri Lounela. Lounelan mukaan nimi juontaa juurensa paljon kauemmas kuin yleisesti uskotaan ja liittyy Kajaanin linnan tuhoutumisen vaiheeseen 1716. Tuolloin venäläiset piirittivät linnaa viikkokausia, kunnes linnan väen oli antauduttava. Piirittäjinä oli jopa 3000 venäläistä sotilasta. Tarinan mukaan joukko leiriytyi Armeijanlaaksossa, josta nimitys olisi peräisin. Venäläissotilaita on ilmeisesti myös haudattu alueelle, sillä pilkkukuume surmasi heitä.

Myöhemmin Armeijanlaakso toimi kajaanilaisten kaatopaikkana, jonne kuskattiin kaupunkilaisten jätteitä. Nykyisin alue palvelee ulkoilualueena ja puistona.

Lähde: Reijo Heikkisen aineisto.

Kuuntele jakso tästä .