Kotiseutuna Kajaani: Maanjäristys tuhosi ensimmäisen kirkon Paltaniemellä – Kirkkoaholla on toiminut erikoinen eläintarha

Harvassa ovat kulttuurihistoriallisesti yhtä kiintoisat paikat Suomessa kuin Paltaniemi. Kotiseutuna Kajaani -podcastin neljäs jakso kertoo Paltaniemen poikkeuksellisesta historiasta ja alueella asuneista suomalaisista merkkihenkilöistä. Jaksossa pureudutaan myös Kirkkoahoon.

Professori Reijo Heikkinen taustoittaa, että Paltaniemi oli 1600-luvulta 1800-luvun lopulle asti Kainuun henkinen keskus, jossa asuivat kihlakunnan tärkeimmät papit ja virkamiehet. Heikkisen mukaan oli koko seudun kehityksen kannalta hyvin tärkeää, että Kainuun toisen kirkon sijaintipaikaksi määrättiin juuri Paltaniemi. Se oli liikenteellisesti keskeisellä paikalla, sillä Kajaaninjoki, silloin vielä Vuohenkijoki, laski vetensä Paltasalmen kautta Oulujärven Paltaselkään. Niemelle pääsi veneellä kohtuullisessa ajassa eri puolilta Oulujärveä.

Seurakuntaa kutsuttiin vuodesta 1599 lähtien Paltamon emäseurakunnaksi. Noihin aikoihin rakennetun kirkon sijaintia ei tiedetä tarkasti, mutta Heikkinen nimeää sen summittaiseksi paikaksi Paltasalmen itärannan, Kirkkoniemen. Alueella oli myös Paltaniemen ensimmäinen hautausmaa, ja Heikkinen kuvailee, että vain muutama vuosikymmen sitten vainajien luut saattoivat vyöryä hiekkatörmältä Oulujärveen. Sittemmin vyöryminen on loppunut, ja vainajat ovat saaneet rauhassa jatkaa ikiuntaan Kirkkoniemen povessa.

Kirkkoniemi. Kuva: Tiina Suutari

Paltaniemen kirkko tuhoutui vuonna 1626 maanjäristyksessä. Heikkinen uskoo, että millekään muulle julkiselle rakennuksessa ei ole Suomessa käynyt samalla tavalla. Seuraava kirkko valmistui vuonna 1665, mutta joutui venäläisten tuhoamaksi helmikuussa 1716.

Paltaniemen kolmatta kirkkoa, eli nykyistä kuvakirkkoa, ryhdyttiin rakentamaan kesällä 1726 Johan Simonpoika Knubbin johdolla. Saman vuoden syyskuuhun mennessä ristikirkosta puuttuivat enää holvit, välikatot ja ikkunat sekä lehteri ja sisustus. Holvaus lienee valmistunut vuoden 1727 kuluessa mutta sisustus vasta seitsemän vuotta myöhemmin. Kellotapuli valmistui vuonna 1769.

Paltaniemeen liittyy harvinaisen rikas henkilöhistoria, Heikkinen painottaa. Paltaniemellä asui Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot , joka viimeisteli vuonna 1835 ilmestyneen Vanhan Kalevalan Hövelössä. Samassa talossa syntyi myös runoilija Eino Leino vuonna 1878.

1800-luvun lopulla Paltaniemellä oli Heikkisen mukaan varsin vireä kyläyhteisö. Eteläisen Suomen kulttuurivirtaukset ennättivät Kainuussa ensimmäisenä juuri Paltaniemelle ja levisivät sieltä muualle kihlakuntaan.

Johtavan asemansa Paltaniemi menetti vasta, kun Kajaaniin valmistui rautatie vuonna 1904. Vähä vähältä kirkonkylä menetti paikkansa myös Paltamon keskuksena, sillä sen kilpailijaksi kohosi Kiehimän kylä. Vuonna 1954 Paltaniemi liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan, joka puolestaan yhdistyi 1977 Kajaanin kaupunkiin. Kirkko kuuluu edelleen Paltamon seurakunnalle.

Kirkkoaho kuului aikoinaan Kajaanin linnalle ja oli rajoiltaan hieman epämääräinen, luonnehtii Heikkinen. Alueella oli tuolloin vain yksittäisiä maalaistaloja.

Seudun elämä muuttui 1890-luvulla, jolloin Kajaanin maalaiskunta ryhtyi puuhaamaan maanviljelyskoulua paikallisen maatalouden kehittämiseksi. Maanviljelyskoulu perustettiin Seppälään 1896, ja seuraavana vuonna siihen liitettiin meijeri- ja karjakkokoulut.

Maanviljelyskoulu vaikutti Heikkisen mukaan voimakkaasti ympäristöönsä, sillä sen opettajat ajoivat uudistuksia. Opettajat osallistuivat innokkaasti myös kunnallispolitiikkaan.

Mutta on Kirkkoaholla nähty muitakin kuin maatilaneläimiä. Heikkinen kertoo, että Kirkkoahon Suvenniemellä sijaitsi saksalaisen tohtori Friz Remmlerin eläintieteellinen asema tai eläintarha 1928–1939. Tarhassa oli ainakin 1 000 eläintä, joita Remmler myi eläintarhoille eri puolilla Eurooppaa. Hän myös elokuvasi eläimiä ja koulutti haukkoja ja kotkia saalistajiksi.

Remmler toimi Heikkisen mukaan ohessa myös Gestapon vakoojana. Tämän vuoksi eläintarha suljettiin 1939, ja Remmler joutui poistumaan maasta. Hän palasi Suomeen jatkosodan aikana, mutta tällä kertaa Rovaniemelle. Sodan jälkeen hän siirtyi Kanadaan.

Kirkkoaholla ja sen lähiseuduilla toimii aktiivinen kyläyhdistys. Alueella on runsaasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kuten Seppälän golf-kenttä, jalkapallokenttä, hiihtolatuja, metsäpolkuja, maja sekä laavu. Nykyisin Kirkkoahon alueella asuu noin 750 asukasta.

Kuuntele podcast-jakso tästä:

Jos jakso ei avautunut yllä olevasta, kokeile tästä .