Kotiseutuna Kajaani: Teppana sai nimensä Stephanin mukaan ja Nakertaja vähä vähältä rakentamisesta

Tiesitkö, että Teppanassa on pantu olutta? Tämä paljastuu Kotiseutuna Kajaani -podcastin kolmannessa jaksossa, joka pureutuu etenkin Teppanaan ja Nakertajaan.

Kajaanin linnan pohjoispuolinen alue kuului aikoinaan linnalle. Professori Reijo Heikkisen mukaan Teppanan törmällä oli kolme tupaa ja kaksi hevostallia, joihin mahtui 16 hevosta. Alueella oli myös kaksi navettaa ja niissä karjaa, vilja-aitta, leipomo ja jonkinlainen pirtti. Lisäksi oli mallastupa, jossa valmistettiin olutta linnanväelle. Tuolloin aluetta kutsuttiin Linnantaukseksi.

Teppana-nimi on otettu käyttöön 1800-luvulla, kertoo Heikkinen. Kyynäspäänniemessä asui tuolloin Vienan Karjalasta tullut Stephan Lesojeff , joka toimi Paltamon seurakunnassa apumiehenä. Paikallisten suussa Stephan vääntyi Teppanaksi ja siitä nimi on Heikkisen mukaan syntynyt.

Teppanan kehitykseen vaikutti olennaisesti Karolineburgin kartano. Alun perin alueella oli Tuovilan tilaan kuulunut Joutavan torppa, jonka Kajaanin tuomiokunnan tuomari Fredrik Calamnius osti ja ryhtyi rakentamaan tiluksille kartanoa. Se sai nimekseen Karolineburg Karolina -vaimon mukaan. Kartano valmistui vuonna 1836.

Sittemmin Karolineburgin omistus vaihtui ja siirtyi lopulta Kajaanin Puutavaraosakeyhtiölle. Yhtiö oli aktiivinen maajärjestelyissä ja lohkoi kartanon maista tontteja yhtiöläisiä varten. Syntyi Teppanan kylä, josta kehittyi Kajaanin maalaiskunnan kuntakeskus. Ensimmäisen maailmansodan aikoihin kylässä oli noin 300 asukasta. Törmään rakennettiin maalaiskunnan lainamakasiini 1890-luvun puolivälissä ja 1900-luvun alussa Teppanan kansakoulu.

Joen pohjoispuolinen alue kuului aikoinaan Kajaanin linnalle.

Nakertajan syntyyn ja kasvuun vaikutti niin ikään Kajaanin Puutavarayhtiö. Tosin alue tunnettiin tuolloin nimellä Uusikylä. Hekkinen kertoo, että 50-luvulla Suomessa oli kolme Uusikylää, minkä vuoksi postilähetykset sekoittuivat toistuvasti väärille paikkakunnille. Niinpä Kajaanin maalaiskunta vaihtoi kylän nimeksi Nakertaja vuonna 1957. Nimitys tulee nakertaa-sanasta, joka tarkoitti satunnaista talon rakentamista.

"Asukkaiden enemmistö työskenteli Kajaani-yhtiön palveluksessa ja he saivat talojensa rakentamiseen yhtiöltä jätelautoja. Niistä he rakensivat eli nakersivat omakotitaloja", Heikkinen selittää.

Yhtiö puuhasi kylälle myös kansakoulua. Syksyllä 1922 aloittanut koulu toimi aluksi vuokratiloissa, mutta oman rakennuksensa se sai 1924, jolloin kaksikerroksinen koulutalo valmistui. Yhtiö tuki koulun rakentamista lahjoittamalla tontin ja puutavaraa. Yhtiöllä oli oma mies jopa koulun johtokunnassa ja yhtiö vaikutti muun muassa siihen, että opettaja Otto Mustonen sai jatkaa työssään kahnauksista huolimatta. Tästä kurinpitäjästä on säilynyt monia tarinoita, Heikkinen kertoo.

"Kesäisin, jolloin oppilaat olivat lomalaitumilla, Mustonen tarttui puuvartiseen lapioonsa, jossa vain teräosa oli metallia ja ryhtyi kaivutöihin. Hän kaivoi pelkällä lapiollaan laajan lammen, johon hän istutti monenlaisia vesikasveja. Lampi on edelleen nähtävillä entisen koulurakennuksen pohjoispuolella."

"Talvisodan aikana Mustosella saattoi olla oppitunneilla mukanaan pistooli. Kun Kajaania talvisodan aikana pommitettiin, opettaja käski lapsia painumaan suojaan ja tulitti itse aseellaan ylitse lentäviä venäläisiä pommikoneita. Konepudotuksia hänen ei kuitenkaan tiedetä saaneen aikaan."

Nakertaja oli 60-luvulle asti varsin maalaismainen. Heikkinen kuvailee, että monessa talossa harjoitettiin pienimuotoista maataloutta ja pidettiin karjaa ja hevosiakin, jotka käyskentelivät lähitienoon niityillä. Alueen ihmiset elivät kaupunkilähiön ja maalaiskylän välimuodossa, jossa elämä oli yhteisöllistä.

Talkooperinne ja kylätoiminta on elänyt seudulla aina vahvana. Heikkinen arvioi, että Nakertaja on ollut yksi aktiivisimmista kylistä koko Pohjois-Suomessa. Kyläyhdistystoiminta on vilkasta edelleen, ja yhdistys on muun muassa kunnostanut Nakertajan ja Teppanan vanhat kansakoulut.

Nykyiseen paikkaansa Nakertajan koulu siirtyi vuonna 1976.

Historia näkyy Nakertajan nimistössä.

Lähde: Reijo Heikkisen aineisto

Kuuntele jakso tästä .