"Kutsuntalautakunnalla ei ollut osoittaa paikkaa" – Kainuun rajavartioston uusi komentaja, eversti Laosmaa, sai lopulta toivomansa

Kainuun rajavartioston uusi komentaja, eversti Tuomas Laosmaa ilmoitti kutsunnoissa vuonna 1989, että hän haluaa palvella rajavartiostossa.

– Espoon kutsuntalautakunnalla ei ollut osoittaa paikkaa rajavartiostoon. Sain lipun Vekarajärvelle, minulle sanottiin, että jos itse hommaan paikan rajavartiostoon, niin ok, Laosmaa muistelee.

– Menin kuitenkin itse Rajavartiolaitoksen esikuntaan, missä jälleen esitin haluni tulla palvelukseen rajavartiostoon. Ei tarvinnut Vekarajärvelle asti mennä. Pääsin Lapin rajavartiostoon.

Rajalle pääsy täytti nuoren miehen toiveen luonnon läheisyyteen pääsemisestä. Sittemmin hänelle on kertynyt laaja kokemus eri tehtävistä Rajavartiolaitoksessa.

Nyt Laosmaa on reppuri, eli hän kulkee repun kanssa Kajaaniin Kainuun rajavartioston esikuntaan töihin. Hän on syntyisin Helsingistä, ja perhe asuu edelleen Espoossa.

– 18-vuotias poikani pelaa jääkiekkoa samassa sarjassa kuin Hokin 20-vuotiaat. Tammikuussa hänellä onkin peli Kajaanissa.

Kainuun rajavartioston uuden komentajan, eversti Tuomas Laosmaan mukaan kriiseissä on kehitettävä valmiutta ja kykyä reagoida erilaisiin uhkiin. Kuva: Jussi Pohjavirta

Itärajalta Laosmaalla on parinkymmenen vuoden edestä työkokemusta. Pohjois-Karjalassa ja Helsingin esikunnassa työskennelleelle edelliseen tehtävään nähden pitkästä aikaa kertausta vaativat nyt talous-, henkilöstö- ja operatiiviset tehtävät.

– Viimeiset kuusi vuotta olen ollut rajatarkastuksen päällikkö, ja fokus on ollut rajatarkastuksissa. Koko paletissa on nyt melkoinen kertaaminen.

Katso videolta Laosmaan terveisin kainuulaisille. Video: Jussi Pohjavirta

Kuhmon rajavartioasemalla joulukuun alussa Laosmaa pääsi pitkästä aikaa pitkoksille ja maastoon.

– Olin päivän partion matkassa. Kuhmon lisäksi kävimme myös Vartiuksen rajavartioasemalla. Laajasti katsoimme paikkoja ja kävimme rajallakin kävelemässä. Pääsin heti siihen luontoon kiinni.

Koen Kainuuseen komentajaksi tulon eräänlaisena paluuna ammatillisille juurille.

Mikä rajassa kiehtoo?

– Rajaseutujen luonto veti alun perin rajoille töihin. En halunnut sisätöihin, mutta upseerin uralla on niitäkin mahtunut työskentelyyn. Koen Kainuuseen komentajaksi tulon eräänlaisena paluuna ammatillisille juurille. Täällä voin toimia lähempänä luontoa kuin vuosiin Helsingin esikuntaan verrattuna.

Laosmaa on Rajavartiolaitoksen esikunnan lisäksi palvellut Pohjois-Karjalan rajavartiostossa, rajatoimiston päällikkönä Kaakkois-Suomen rajavartiostossa sekä apulaisjohtajana Raja- ja merivartiokoululla. Kuva: Jussi Pohjavirta

Maailmanpoliittinen tilanne on parina kuluneena vuonna ehtinyt pyörähtää ympäri kerran jos toisenkin. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Suomen Nato-hakemus ovat yllättäneet monet.

Laosmaalla on näkemystä, koska hän on ollut kärkijoukoissa, kun Ukrainan kriisi ja korona iskivät. Hän on ollut valvomassa Suomen rajoja rajatarkastusyksikön päällikkönä Rajavartiolaitoksen esikunnassa.

– Kriisi ei olisi kriisi, jos se ei yllättäisi. Turvallisuusviranomaisten tehtävä on varautua erilaisiin uhkakuviin, Laosmaa sanoo.

Kainuun rajavartioston komentajan, eversti Tuomas Laosmaan mukaan toimijoiden ja viranomaisten täytyi nopeaan tahtiin luoda uudet soveltamiskäytännöt nopeasti säädettyjen uusien lakien ja rajojen sulkusuunnitelmien mukaan, kun koronapandemia ja Ukrainan kriisi tapahtuivat. Kuva: Jussi Pohjavirta

Kriiseissä on kehitettävä valmiutta ja kykyä reagoida erilaisiin uhkiin. Hän toteaa, että viime vuosien kokemuksissa ja kriiseissä viranomaisilla on toki ollut suunnitelmat, joiden pohjalta on päästy liikkeelle toiminnassa.

– Mutta suunnitelmat eivät ole enää vastanneet täysin sitä todellisuutta, mikä on kohdattu. Siksi paikalliset toiminnot ovat kriisiytyneet.

Toimintojen kriisiytymisellä Laosmaa sanoo tarkoittavansa sitä, että toimijoiden ja viranomaisten on täytynyt nopeaan tahtiin luoda uudet soveltamiskäytännöt nopeasti säädettyjen uusien lakien ja rajojen sulkusuunnitelmien mukaan.

Nopealla aikataululla piti luoda soveltamiskäytäntöjä, joiden on myös kestettävä laillisuustarkastelu.

Ohjenuorana ovat valtioneuvoston päätökset. Esimerkiksi sisärajatarkastuksien palauttamisesta oli suunnitelmat, mutta ei juuri koronan tyyppisen kriisiin, Laosmaa kuvailee.

– Poliittisesti haluttiin sallia tiettyjen henkilöryhmien maahantulo, ja tehdä poikkeuksia päätöksiin. Nopealla aikataululla piti luoda soveltamiskäytäntöjä, joiden on myös kestettävä laillisuustarkastelu.

Voimassa olevat venäläisiin kohdistuvat maahantulorajoitukset ovat laskeneet rajaliikenteen noin 10–15 prosenttiin siitä, mitä se oli ennen koronaa, Laosmaa kertoo.

– Varsinkin rajanläheisten kuntien taloudelle voi aiheutua merkittäviä heikentymisiä, Laosmaa toteaa kriisien vaikutuksista.

Venäläisille asetettujen pakotteiden myötä henkilö- ja tavaraliikennettä on hyvin vähän ja rajavartioasemien aukioloajat ovat lyhemmät. Rajan ylittäjät ja heidän kuljettamansa tavarat ja materiaalit myös tutkitaan nykyään tarkemmin pakotteiden vuoksi.

– Tavaraliikenne on käytännössä seis. Noin 200 ylittää rajan vuorokaudessa Vartius–Lyttassa ja Kuusamossa 10–20. Määrät ovat hyvin vähäisiä. Kuusamossa vaikuttaa sesongin mukainen lentoliikenne, joka on normaalilla tasolla, eli jopa samalla tasolla kuin ennen koronaa, mikä on tietysti positiivinen asia.

Kajaanin lentokentällä ei ole ulkorajaliikennettä tällä hetkellä lainkaan.

Kainuun rajavartioston henkilökunta on komentaja Tuomas Laosmaan mukaan erittäin motivoitunutta ja ammattitaitoista. Vartiostossa työskentelee noin 210 henkilöä, joista 10 prosenttia on naisia. Kuva: Jussi Pohjavirta

Lisääntyneet henkilöstön kertauskurssit, reserviläisten kertausharjoitukset, rajavalvontateknologian huolto ja uusiminen ovat käytännön toimia, joilla parhaillaan kehitetään rajatoimintaa ja sotilaallista maanpuolustuskykyä. Vaikka rajatarkastuksia on vähemmän, rajavalvonnan määrä kasvaa. Varsinkin maastorajan valvontaa on lisätty.

– Rajan tilannekuvaan ja valmiuteen reagoida alueellisen koskemattomuuden loukkauksiin on kiinnitetty enemmän huomiota.

Viranomaisyhteistyötä ja tiedonvaihtoa on lisätty puolustusvoimien, poliisin ja tullin lisäksi kuntien ja paikallisten pelastus- ja terveysviranomaisten kesken.

– Tietoa vaihdetaan taajemmin kuin yleensä.

"Henkilöstö palkataan pysyvään työsuhteeseen, eli se on 30 vuoden investointi. Miten rahoitus turvataan yli hallituskausien?"

Kainuun rajavartioston henkilökuntaa Laosmaa kuvaa erittäin motivoituneeksi ja ammattitaitoiseksi. Vartiostossa työskentelee noin 210 henkilöä, joista 10 prosenttia on naisia.

– Tulevalla tulos- ja toiminnansuunnittelukaudella noin neljän vuoden aikana henkilöstömäärä tulee lisääntymään. Kannamme huolta vain kriisien vuoksi lisätyn investointien, materiaalien ja henkilöstön ylläpidosta. Henkilöstö palkataan pysyvään työsuhteeseen, eli se on 30 vuoden investointi. Miten rahoitus turvataan yli hallituskausien, Laosmaa kysyy.

Kajaanissa ilmeni mahdollinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen . Epäillystä maanpetosrikoksesta on käynnissä esitutkinta. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen tarkoittaa esimerkiksi salaiseksi määrätyn tiedon luvatonta julkaisemista tai välittämistä.

Laosmaa ei kommentoi tapausta tai sitä, liittyykö se rajavartioston toimintaan.

– Tässä maailmantilanteessa rajavartiosto kiinnittää erityistä huomiota myös turvallisuussalaisuuksiin, niiden salassapitoon sekä omien toimipisteiden ja toimintaympäristön suojaamiseen, hän kommentoi yleisellä tasolla.

– Harvinaislaatuisena tapahtumana se on yllätys, mutta ei poikkeavaa, kun tarkastellaan, mitä muissa maissa ja lähialueilla, kuten muun muassa Norjassa ja Ruotsissa tapahtuu.

– Rajaseutujen luonto veti alun perin rajoille töihin. En halunnut sisätöihin, mutta upseerin uralla on niitäkin mahtunut työskentelyyn. Koen Kainuuseen komentajaksi tulon eräänlaisena paluuna ammatillisille juurille, kertoo Kainuun rajavartioston uusi komentaja, eversti Tuomas Laosmaa. Kuva: Jussi Pohjavirta

Tekninen rajavalvonta on uudistumassa. Käytössä ovat myös Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin resurssit.

– Sensoriteknologiaa päivitetään tähän päivään, Laosmaa sanoo.

– Frontex voi tarjota muun muassa satelliittikuvantamispalveluita. Sillä on merkitystä tilannekuvan seuraamisessa.

Teknistä rajanvalvontaa tehdään lain määräämällä 20 kilometrin alueellisella syvyysvyöhykkeellä.

Suunnitteilla oleva itärajan esteaita teknisen valvonnan laitteineen on osa rajatekniikkaa.

Hallituksen vuoden 2023 talousarvioesityksessä esteaitaan on laskettu menevän 139 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden pilotointivaiheessa aitaan on esitetty käytettävän kuusi miljoonaa.

"Reaaliaikaista koko Kainuun kattavaa valvontaa ei aidalla luoda. Valvonta kohdistuu viranomaisten arvioimiin, uhanalaisiin riskisuuntiin."

Kainuuseen aitaa rakennettaisiin viiden kilometrin verran, samoin Lappiin. Ensimmäisen rakennusvaiheen pisin, 52 kilometrin osuus nousisi Kaakkois-Suomeen. Lopullinen kokonaismitta Suomen itärajalle nousevalle aidalle tulisi olemaan 200 kilometriä.

– Reaaliaikaista koko Kainuun kattavaa valvontaa ei aidalla luoda. Valvonta kohdistuu viranomaisten arvioimiin, uhanalaisiin riskisuuntiin, Laosmaa toteaa.

Yllättävän riskin muodostavat metsäautotiet, jotka eivät ole luvanvaraisia.

– Mekin pääsemme helpommin liikkumaan maastossa kesäaikaan, mutta toisaalta ne ovat kulkureittejä myös luvatta raja-alueella liikkuville. Näemme molemmin puolin rajaa lisääntyvän metsäautotieverkoston riskitekijänäkin.

"Näemme molemmin puolin rajaa lisääntyvän metsäautotieverkoston riskitekijänäkin."

Luvattomien rajanylityksien kehitys on vuosien varrella pitkällä aikavälillä kasvanut, mutta vain hienoisesti. Syyksi Laosmaa arvioi, että tieverkostot ovat lisääntyneet pohjoisessa varsinkin Venäjän puolella.

– Suomeen kohdistuva tiedustelu kohdistuu muualle kuin raja-alueille.

Valko-Venäjän ja Puolan tapahtumien jälkeen hybridivaikuttamiseen, eli turvapaikanhakijoiden määrän yllättävään kasvuun rajoilla on myös varauduttu.

– Frontexiin ollaan rakentamassa mittavaa reagointikykyä rajakriisien varalta. Kriisitilanteessa voimme siten pyytää myös Eurooppalaista tukea.

Lue lisää : tästä ja tästä jutusta .