Lukashenkon murskavoitto johti laajoihin mielenosoituksiin ja pidätyksiin – ahtaalla olevan johtajan asema roikkuu enää poliittisen eliitin ja poliisin varassa

Valko-Venäjää vuodesta 1994 johtanut Aleksandr Lukashenko voitti presidentinvaalit selvin luvuin. Alkamassa on hänen 6. kautensa presidenttinä.

– Oli ja ei ollut yllätys. Virallisten ovensyykyselyiden takia osasin odottaa voittoa, mutta en näin selvin prosentein. Epäilen, että nyt kansalaisille jää vähintään olo, ettei heidän ääntään ole kuunneltu, Kristiina Silvan, Ulkopoliittisen instituutin Valko-Venäjään erikoistunut tutkija sanoo.

Mielenosoituksissa valkovenäläiset vauvasta vaariin

Mielenosoitukset alkoivat heti sunnuntaina äänestyspaikkojen sulkeuduttua. Pienissä kylissä ja kaupungeissa asukkaat kokoontuivat vauvasta vaariin äänestyspaikkojen ulkopuolelle näyttämään sisällä istuville ääntenlaskijoille, että täällä ollaan ja tätä mieltä olemme. Joissain paikoissa maaseudulla miliisi eli poliisi ei hajottanut mielenilmauksia.

– Valko-Venäjän pienillä paikkakunnilla kaikki tuntevat kaikki. Poliisi on aina jonkun naapuri, eikä halua käydä naapuria vastaan, Silvan sanoo.

Pääkaupungissa Minskissä mielenosoitukset äityivät väkivaltaisiksi. Tuhansia ihmisiä kerääntyi äänestyspaikkojen ympärille ja keskustan hallintorakennusten edustalle. Poliisit hajottivat mielenosoituksia kovin ottein. Kaduilla käytettiin tainnutuskranaatteja, kyynelkaasua, vesitykkejä ja kumiluoteja.

Pidätettyjä on ainakin 120, loukkaantuneita kymmenkunta ja yhden tiedetään menehtyneen.

Vilppiä! – "Nyt paine tulee sekä ylhäältä että alhaalta"

Maaseudun mielenosoitukset olivat suoraa jatkumoa Lukashenkoa vastaan asettuneen videobloggaaja eli vloggaaga Sergei Tihanovskin toiminnalle, jossa Tihanovski kiersi maaseuduilla kuvaamassa vlogiinsa sitä, miten Lukashenkon politiikka on maaseutuun vaikuttanut. Näiden vlogien myötä maaseudun ihmiset näkivät ja kuulivat itsensä ja toisensa ja saivat vahvistusta kokemuksilleen.

Toukokuun alussa Tihanovski pidätettiin ja vangittiin ja hänen vaimonsa Svjatlana Tsihanouskaja lähti ehdokkaaksi. Reutersin mukaan viime torstaina Lukashenkon päävastustaja Tsihanouskajan vaalitilaisuus keräsi 63 000 ihmistä, suurimman yleisön sitten Neuvostoliiton hajoamisen vuonna 1991.

Presidentinvaaleissa osattiin odottaa vaalivilppiä. Valko-Venäjällä riippumattomia ovensuukyselyitä ei järjestetty, mutta ulkomailla, noin kahdessakymmenessä maassa, järjestettyjen kyselyiden mukaan Tsihanouskaja olisi kerännyt jopa 70 prosenttia äänistä.

Oppositio syyttää presidentinvaalien virkailijoita vaalivilpistä ja vaatii äänten uudelleenlaskentaa äänestyspaikoilla.

– Vaalilautakuntien jäseniä painostetaan sekä ylhäältä että alhaalta. Osa jäsenistä ei ole uskaltautunut allekirjoittamaan vaalitulokset legitimoivaa paperia. Vaalivilppi on Valko-Venäjällä rikos. Moni on kiertänyt tämän niin, että vaalilaskentapöytäkirjat on luovutettu tarkastukseen ilman allekirjoituksia.

Lukashenkalla enää hyvin vähän todellisia kannattajia

Tässä vaiheessa Valko-Venäjän Lukashenkon tilanne näyttää ahtaalta: todellisia kannattajia on enää vähän. Hänen koronapolitiikkansa rokotti etenkin hänen peruskannattajaryhmäänsä – vähävaraisia ja vanhuksia.

– Lukashenkolla ei ole aitoa tukea oikein mistään. Hänellä on käsissään kansalaiset, joilla on mielessään vahva epäoikeudenmukaisuuden kokemus. "Likaisen työn tekijät" eli miliisit toivovat, ettei heitä enää ikinä käsketä tällaiseen tilanteeseen kuin eilisten mielenositusten tukahduttaminen.

Lukashenkon aiempaa heikompi kannatus johtaa todennäköisesti siihen, että hän on yhä riippuvaisempi Venäjän tuesta vallassa pysymiseksi. Tämä saattaa pakottaa Valko-Venäjän yhä suurempiin myönnytyksiin Venäjän suuntaan.

Venäjän on halutessaan helppo tiukentaa otettaan Valko-Venäjästä, sillä se on jo valmiiksi riippuvainen muun muassa öljy- ja kaasutoimitusten vuoksi.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ehti jo onnitella Lukashenkoa.

– Odotan, että veljellinen suhde alkaa näkyä yhä syvempänä integraationa.

"Muutos voi tapahtua yllättävänkin nopeasti"

Silvanin mukaan ratkaisevaa on myös se, kuinka mittavaa tukea Kiinalta tulee. Hän uumoilee, että vastaanotto Euroopassa tulee olemaan jäätävä. Nähtäväksi jää, seuraako uusia pakotteita.

– Kansalaisyhteiskunnan kehittyminen omalla painollaan on EU:lle tärkeä arvo. Oppositioehdokkaiden ja mielenosoittajien pidätykset ovat olleet sen verran räikeää toimintaa, että EU:n on pian pakko reagoida.

Silvanin mukaan Valko-Venäjällä nähdään tuskin vallankumousta lähiaikoina, mutta muutos voi tapahtua yllättävänkin nopeasti. Tällä hetkellä seurataan sitä, eskaloituvatko mielenosoitukset ja alkaako lakkoliike.

– On puhetta siitä, että alkaisi lakkoliike. Jos moni lähtee mukaan lakkoliikkeeseen, se voisi kiihdyttää poliittista muutosta. Jos poliittinen eliitti asettuu mielenosoittajien puolelle, jos miliisi kieltäytyy yhteistyöstä, voi olla että muutoksia nähdään nopeammin.

Tänään Kaakkois-Valko-Venäjällä sijaitsevassa Zhlobin kaupungissa osa 11 000 työntekijän tehtaan työntekijöistä aloitti lakon.