Mielipiteet

Lukijan mielipide: Ammatillisen koulutuksen rahoituksen silmänkääntötemppu

Maan hallitus päätti huhtikuun alussa valtiontalouden kehyksistä tuleville vuosille. Samassa yhteydessä viestittiin, että hallitus vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 eteenpäin.

Päätös rahoituksen kasvattamisesta oli toivottu toimenpide ja ensikuulemalta 50 miljoonaa euroa kuulostaa isolta lisäpanostukselta. Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella pintaa syvemmältä.

Todellisuudessa puheet ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamisesta ovat vähintäänkin harhaanjohtavia. Rahoituspohjan vahvistaminen vaatisi sitä, että ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus kasvaisi vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna. Näin ei tule käymään, vaan itseasiassa kokonaisrahoitus tulee pienenemään kymmenillä miljoonilla euroilla.

Jotkut varmasti muistavat, kun Rinteen/Marinin (sd.) hallituksen ohjelman valmistumisen jälkeen vuonna 2019 ilmoitettiin suureen ääneen, että nyt tehdään koulutuksen kunnianpalautus. Tämä perustui merkittäviin lisäpanostuksiin, joita koulutukseen osoitettiin.

Valitettavasti valtaosa näistä panostuksista oli määräaikaisia eli niin sanottuja tulevaisuusinvestointeja.

Vuosi 2022 on viimeinen vuosi, jolloin hallituksen määräaikaiset tulevaisuusinvestointirahat ovat käytössä. Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen on osoitettu kolmen vuoden aikana 70–80 miljoonaa euroa vuosittain opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen. Näillä rahoilla on palkattu arviolta noin 1500 opettajaa ja ohjaajaa, joita todella tarvitaan ammatillisessa koulutuksessa.

Yksinkertaisella matematiikalla voidaan todeta, että kun ammatilliseen koulutukseen osoitetut 70–80 miljoonan euron tulevaisuusinvestoinnit loppuvat, ei ensi vuodesta eteenpäin tilalle osoitettu 50 miljoonan euron lisäys perusrahoitukseen riitä kattamaan poistuvaa rahoitusta. Koulutuksenjärjestäjät joutuvat tilanteeseen, jossa menoja on pakko supistaa jostain.

Yrityksiä vaivaa valtava osaajapula. Tarve ammatillisen koulutuksen suorittaneille osaajille on suuri. Koulutusmäärien ja koulutuksen laadun ylläpitäminen vaatii riittävää ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta.

Nyt tehty ammatillisen koulutuksen rahoituksen silmänkääntötemppu jättää koulutuksenjärjestäjät kamppailemaan rahoitusvajeen kanssa eikä tämä ainakaan yhtään auta ratkaisemaan vallitsevaa osaajapulaa.

Mikko Valtonen

johtava asiantuntija

Keskuskauppakamari