Lukijan mielipide: Eduskunnan ajettava isänmaan etua EU:n ennallistamisesityksessä

Komissio antoi meille kesälahjaksi ennallistamisasetusesityksen. Luonnon tilan parantamista koskevaksi aloitteeksi sitä myös kutsutaan. Komission esityksen hintalapuksi isänmaallemme on arvioitu liki miljardi euroa vuodessa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna summa on selvästi koko EU:n korkein.

Eikä siinä kaikki: laskusta puuttuvat mittavat välilliset kustannukset, kuten vero- ja vientitulojen menetykset sekä työllisyysvaikutukset.

Suomen metsäteollisuus on jo vuosikymmenten ajan työskennellyt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, ja pitää ennallistamista yhtenä tärkeänä keinona parantaa luonnon tilaa. Nyt komissio menee kuitenkin ennallistamisesityksessään aivan liian pitkälle.

Ennallistamisasetus koskee kaikkia EU:n luontodirektiivin alla olevia luontotyyppejä. Komission esityksen mukaan kaikkien jäsenmaiden tulee saattaa parantavien toimien alle vuonna 2030 30 prosenttia ja lopulta vuonna 2050 90 prosenttia kyseisistä luontotyypeistä, jos niiden tila on heikentynyt.

Toimien tulee johtaa luontotyypin tilan positiiviseen kehittymiseen. Metsäsektoria kiinnostaa erityisesti ennallistamistoimet kangasmetsissä, lehdoissa, paahteisissa harjumetsissä sekä soilla ja suometsissä. Myös pienvedet ovat mukana.

Jos olemassa olevan luontotyypin ennallistamistoimet eivät riitä saavuttamaan riittävän hyvää tasoa, on lisäksi ryhdyttävä palauttamaan kyseistä luontotyyppiä. Komission arvion mukaan Suomen pinta-alasta olisi ennallistamistoimien alla 2,2 – 8,7 miljoonaa hehtaaria. Aika moinen määrä, kun maamme kokonaispinta-ala on vajaa 34 miljoonaa hehtaaria.

Ennallistamisasetuksessa yritetään kääntää kello 70 vuotta taaksepäin. Sieltä haetaan tukea arviolle luontotyypin hyvästä tilasta ja pinta-alasta. Komissio perustelee kyseistä vuosimäärää muun muassa sillä, että sotien jälkeen luontotieto alkoi karttua ja samalla myös sen luotettavuus.

Kuten tiedämme, tuo aika on Suomelle erityisen haasteellinen. Maksoimme sotakorvauksia ja jälleenrakensimme maatamme. Yhteiskunnan rakentaminen edellytti uusiutuvien luonnonvarojemme aktiivista käyttöä ja muun muassa soiden ojittamista maa- ja metsätalouskäyttöön.

Kainuussa 823 000 hehtaaria soita, josta 513 000 hehtaaria on ojitettu

Kainuussa on viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 823 000 hehtaaria soita, josta 513 000 hehtaaria on ojitettu.

Vielä emme tiedä, kuinka paljon Kainuussa tulisi ojitettuja soita tai metsäisiä luontotyyppejä ennallistaa tai palauttaa. Paljon on siis arvailujen varassa, kuten myös vaikutukset maa- ja metsätalouden kilpailukykyyn, alueiden työllisyyteen ja verotuloihin.

Epätietoisuudesta ja vaillinaisesta valmistelusta huolimatta EU:n ennallistamisjuna jatkaa matkaansa. Jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti aloittavat kantojensa valmistelun. Valtioneuvoston esitys Suomen kannaksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä useissa eri valiokunnissa. Valtioneuvoston esitys on valitettavasti löysä ja vaarana on, että eri ministerit välittävät toisistaan poikkeavia viestejä Brysseliin.

Eduskunnassa on nyt otettava tiukka linja komission kohtuuttomiin ennallistamisprosentteihin. Niitä tulee merkittävästi alentaa ja tarkastelu kohdentaa vain Natura 2000 -alueille.

Komissiolle ei tule myöskään antaa valtaa ohjata toimeenpanoa alemmanasteisilla säädöksillä. Eduskunnan on varmistettava isänmaamme etu, jotta alueille ei tule kohtuutonta taakkaa ja tulonmenetyksiä. Jos haluamme turvata maamme huoltovarmuuden sekä maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa, on vaikuttamisen paikka juuri nyt.

Karoliina Niemi

Metsäjohtaja

Metsäteollisuus ry