Mielipiteet

Lukijan mielipide: Ensihoitajan hätä

Kainuun sotessa säästöä tavoitellaan uudella toimintamallilla, jossa etäyhteyksin hoidetaan 80 prosenttia potilaista ja läsnävastaanotolle kutsutaan 20 prosenttia. Oma kokemukseni on, että malli ei toimi.

Jo aiemmin lanseerattu takaisinsoittomalli on hankala niille, jotka eivät sujuvasti käytä nettiä ja älylaitteita. Siis ikäihmisille, joita maakunnassamme on enin osa. Takaisinsoiton kestäessä (tai sitä ei koskaan soiteta) asiakas tuskastuu vaivoihinsa ja soittaa hätänumeroon, koska kokee, että apua ei muualta saa. Hätäkeskus tekee arvokasta työtä ja blokkaa ne puhelut, joille ei ole tarkoituksenmukaista lähettää ambulanssia. Silti kiireettömiä tehtäviä riittää.

Jokaisen kunnan perusterveydenhuolto, kaikessa laajuudessaan, on saatava helpommin tavoitettavaksi, ehjäksi kokonaisuudeksi, jossa kohteena on aina asiakas.

Usein kuulemme, että ensihoidon ja pelastustoimen tuottaminen on kallista. Palkataan ihmisiä töihin odottamaan hälytystä. Me kaikki kuitenkin tiedämme, että hädän tullen kaikki haluavat avun lähtevän liikkeelle välittömästi. Eikä välitöntä lähtövalmiutta ole ilman töissä olevia ammattilaisia.

Ensihoidon yksikköjä on Kainuussa ympärivuorokautisessa valmiudessa alun toistakymmentä. Osalla näistä yksiköistä on uusia erityisvalmiuksia, kuten Ristijärvellä Aliisa-kotisairaalapalvelua. Vuolijoen ja Puolangan ambulanssit ovat pilotoineet laajempaa yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa. Aliisa-yksikkönä Ristijärven ambulanssi huolehtii yöaikaan esimerkiksi antibioottitiputuksia sekä Kainuun alueella kotiin hoidettavia saattohoitopotilaita.

Pilottihanke pelastuslaitoksen kanssa on kouluttanut Vuolijoen ja Puolangan ensihoitajille pelastajan perustaitoja. Nämä ensihoitajat osaavat antaa palomiehille lisätietoja kohteesta, heillä on taitoja suorittaa alkusammutusta jne.

Me ensihoidon työntekijät olemme aina valmiit kehittämään toimintaa, muuttamaan käytänteitä, opiskelemaan lisää, nostamaan toimintakykyämme työssämme.

Jos ensihoidon yksiköitä lakaistaisiin Kainuun kartalta seuraten vain tilastojen valossa tehtävämääriä, ei nähdä koko totuutta. Täytyy seurata myös yksiköiden tehtäväsidonnaisuutta. Sitä aikaa, mikä tehtäviin kuluu. Matkat ovat välillä pitkiä sekä kohteeseen että sairaalaan. Jos säästökohteeksi valitaan vaikkapa Hyrynsalmen ja Suomussalmen kakkosambulanssin lakkautukset, tarkoittaa se sitä, että ykkösauton kuljettaessa potilasta, muodostuu ambulanssityhjiö Seitenoikealta Hossaan (n. 150km). Tilanne olisi kestämätön.

Ensihoitajilta vaaditaan entistä enemmän kykyä ohjata ja neuvoa asiakkaita sote-asioissa. Olemme kehittäneet palveluketjua toimivammaksi ja tarvittaessa jätämme tarkat ohjeet hoitoon hakeutumisesta ja puhelinnumerot, jonne ottaa seuraavaksi yhteyttä. Tämä ohjaava työote ei poista sitä tosiasiaa, että ensisijaisesti meidän tehtävänä on hoitaa ja auttaa akuutisti sairastunutta tai loukkaantunutta potilasta.

Mitä voisimme tehdä lisää valmiutta ylläpitäessämme, jotta olisimme tuottavampia. Nyt tuo aika kuluu kouluttautumiseen, kaluston huoltoon jne. Olisiko syytä laajentaa pelastuksen ja ensihoidon pilottihanketta useisiin kuntiin? Voisimmeko laajentaa Aliisa-toimintaa? Onko jotain aivan uusia työtehtäviä, joita voisimme ottaa tehtäväksi vaarantamatta välitöntä hälytysvalmiutta?

Selvää on, että uudet toimintamuodot on kehitettävä yhteistyössä henkilöstön kanssa, jotta työ säilyy mielekkäänä. Meillä ei ole varaa säästää yhdestäkään hyvästä ensihoitajasta.

Johanna Sorri

ensihoitaja, aluevaaliehdokas (kesk.)

Hyrynsalmi