Mielipiteet

Lukijan mielipide: Faktat ovat Itäradan puolella

Itäisen Suomen suurin ja tärkein yhteinen kehittämishanke on vihdoin ottamassa edistysaskeleita. Itäradan eteneminen on odotetusti aiheuttanut kritiikkiä ja periaatteellista vastustusta Lahden ja Kotkan suunnilla, joilla on asiassa omat intressinsä ajettavana.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan Itärata-linjauksen takana on yksimielisenä ja yhtenäisenä rintamana koko itäinen Suomi. Vankka ja laaja tuki Itäradalle tuli esiin, kun 18 kaupunkia ja kuntaa (Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi, Varkaus, Pieksämäki, Siilinjärvi, Suonenjoki, Kitee, Lapinlahti, Parikkala, Mäntyharju ja Taipalsaari) tekivät alkusyksystä alustavan pääomituspäätöksen Itäradan suunnitteluhankeyhtiöön osallistumisesta.

Lisäksi itäisen Suomen maakunnat Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Kainuu ovat Itärata -linjauksen takana.

Itäradan eteneminen tähän pisteeseen ei ole myöskään tapahtunut kevyin perustein, vaan asiaa on selvitetty useaan kertaan. Uusimman Väyläviraston selvityksen mukaan Itäradan Porvoo-Kouvola linjaus on paras ja kustannustehokkain vaihtoehto uudeksi idän suunnan yhteydeksi. Se nopeuttaisi itäisen Suomen matka-aikoja laajimmin parantaen yhteyksiä sekä Savon että Karjalan radan osalta kansainvälisiä henkilöjunayhteyksiä unohtamatta.

Itäradan uuden raideyhteyden kustannusarvio on 1,7 miljardia euroa ja uutena ratahankkeena se on kalliimpi, mutta toisaalta palvelutasoltaan huomattavasti parempi kuin vaihtoehto, jossa kehitettäisiin pelkästään nykyratoja. Väylän tämän hetkiset suunnitelmat eivät sisällä myöskään merkittäviä nykyratojen parannustoimenpiteitä vilkkaasti liikennöidylle Kerava─Kouvola välille. Lahden kautta kulkeva nykyinen raideyhteys ei siis pysty tarjoamaan vastaavaa matka-aikojen nopeutusta idän suunnan liikenteelle, kuin uusi Itärata.

Täysimääräisten hyötyjen saavuttamiseksi tarvitaan investointeja myös Savon ja Karjalan ratojen parannustoimiin. On kuitenkin tärkeää saada suunnittelu käyntiin uuden radan osalta.

Valmistuessaan Itärata palvelisi pääkaupunkiseutu mukaan lukien lähes kahta miljoonaa ihmistä ja todella laajaa aluetta – puolta Suomea. Uuden radan myötä itäisen Suomen rataverkolle saataisiin lisäkapasiteettia, joka tukisi poikittaissuuntaisen henkilöjunaliikenteen lisäämistä sekä parantaisi tavaraliikenteen edellytyksiä jo kuormitetulla rataverkolla.

Lahtikin säilyttäisi kysyntää vastaavat nopeat henkilöjunayhteytensä pääkaupunkiseudulle. Itärata yhdistäisi myös Porvoon uutena rautatiekaupunkina rataverkkoon ja toisi sen tuhansille pendelöijille nopean yhteyden Vantaalle ja Helsinkiin.

Itäisen Suomen saavutettavuus ja liikenneyhteydet ovat jääneet jälkeen muun Suomen kehityksestä. Itäradassa kyse ei ole vain nopeammasta yhteydestä, vaan kyse on myös laajan alueen kehityksestä ja elinvoimasta.

Merkitykseltään Itärata ei kalpene muille suunnitteilla oleville suurille ratahankkeille. Puolen Suomen yhteinen tahtotila on, että Itärata etenee liikenne- ja viestintäministeriön esittämällä tavalla talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn, jonka jälkeen päästään jatkamaan kohti suunnitteluhankeyhtiön perustamista. Itärata ei ole uhka, vaan mahdollisuus koko Suomelle.

Jari Tolonen

Kajaanin kaupunginjohtaja

Jarmo Pirhonen

Kuopion kaupunginjohtaja

Marita Toikka

Kouvolan kaupunginjohtaja

Kari Karjalainen

Joensuun kaupunginjohtaja

Kimmo Jarva

Lappeenrannan kaupunginjohtaja

Timo Halonen

Mikkelin kaupunginjohtaja

Jukka-Pekka Ujula

Porvoon kaupunginjohtaja

Jarmo Ronkainen

Iisalmen kaupunginjohtaja

Hannu Tsupari

Varkauden kaupunginjohtaja

Ulla Nykänen

Pieksämäen kaupunginjohtaja

Vesa Lötjönen

Siilinjärven kunnanjohtaja

Juha Piiroinen

Suonenjoen kaupunginjohtaja

Janne Airaksinen

Lapinlahden kunnanjohtaja

Jukka Ollikainen

Mäntyharjun kunnanjohtaja