Mielipiteet

Lukijan mielipide: Fortum toteuttaa kalavelvoitteensa täysimääräisesti Oulujoella

Antti Ylitalo pyytää selvennöstä ( KS 26.5.) Fortumin Oulujoen vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteisiin liittyviin asioihin.

Fortumin Oulujoen pääuoman vesivoimalaitosten kalanhoitovelvoitteet toteutetaan istutuksina viranomaisen kanssa tehdyn niin sanotun Montan sopimuksen mukaisesti. Montan sopimuksen perusteella rakennettu Montan kalanviljelylaitos kasvattaa 300 000 lohi- ja taimenpoikasta istutettavaksi vuosittain Fortumin merialueen velvoitteita ja vapaaehtoisia istutuksia varten.

Ylitalo viittaa kirjoituksessaan korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (KHO:2020:81), jossa KHO piti voimassa Oulujoen Fortumin vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteet. Fortumin vapaaehtoisen hakemuksen tarkoituksena ei ollut puuttua voimassaolevien kalatievelvoitteiden ensisijaisuuteen, vaan saattaa rinnalle lupamääräyksin vahvistetuksi istutusvelvoitteiden taso.

Fortumin tavoitteena oli lisätä vaellussiian ja -lohen istutusmääriä kalastusoikeuksien haltijoiden toiveiden mukaisesti, josta esimerkkinä on siikaistutusten määrän nostaminen velvoitteen 20 000 siiasta 1 190 000 siikaan. Vaikka lupamääräyksiin ei tullut muutoksia, Fortum jatkaa vapaaehtoisilla suuremmilla istutusmäärillä myös jatkossa tukien Oulujoen alueen kalastuksen kehittämistä.

Oulujoen lohien saalismäärät ovat vaihdelleet ennen vesivoimalaitosten rakentamista. Merikosken voimalaitoksen kalanhoitovelvoitetta varten kalatutkija Salojärven tekemän arvioinnin mukaan Oulujokeen nousseiden lohien määrä oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla, jolloin huippuvuosina lohisaalis oli luokkaa 10 000 kappaletta ja 100 tonnia.

Nousumäärä ja saalis putosivat 1900-luvun alussa luokkaan 1000-2000 kappaletta ja 10-20 tonnia. Tämä oli tilanne myös ennen vesivoimaloiden rakentamista 1940-luvulla. Keskimääräinen lohisaalis aikavälillä 1869-1941 oli 34 tonnia vuodessa.

Oulujoen lohi-istutukset tuottivat saalista merialueella erittäin hyvin aina 2000-luvun alkuun asti, jolloin muun muassa kalastusrajoitukset ja merialueen tila vähensivät saaliita merialueilla merkittävästi. Viime vuonna Merikosken kalatiestä nousi ennätysmäärä lohia ja taimenia, yli 4000 kappaletta, ja Oulujoella nautittiinkin viime kesänä erityisen hyvästä lohikesästä.

Oulujokeen nousevat lohet ovat istutuskaloja, ja joen lohikannan vahvistumiseen on osaltaan vaikuttanut kalatutkijoiden kanssa tehty vuosien suunnitelmallinen työ istutusten tuloksellisuuden parantamiseksi.

Mielestämme tärkeintä on, että Oulujoella tehtävät toimet hyödyttävät tehokkaasti kalakantojen kehitystä. Niin istutuksia kuin kalateitäkin tulee harkita niiden vaikutusten perusteella.

Oulujoen pääuomassa ei ole juurikaan vaelluskalojen lisääntymisalueita, ja näkemyksemme mukaan luonnonmukaisilla ohitusuomilla saatava lisääntymisaluemäärä on rajallinen.

Aiheesta saadaan lisää tutkimustietoa, kun meneillään olevan Oulujoen vesistövisiotyön yhteydessä Luonnonvarakeskus selvittää populaatiomallein vaelluskalojen luonnonkierron edellytyksiä Oulujoella.

Oulujoen kalakantojen hoitotyö on hyvä esimerkki siitä, että yhteistyöllä on mahdollista saada aikaan tuloksia. Oulujoen sivujokien potentiaaliset lisääntymisalueet on kunnostettu ja Montan voimalaitoksen alapuolelle on rakennettu kalojen ylisiirron mahdollistava kiinniottolaite.

Kaikki tämä on tapahtunut hyvässä yhteistyössä ely-keskuksen, kuntien ja muiden asianosaisten kanssa.

Susanna Hyrkäs

Vesivoiman ympäristöpäällikkö

Fortum Oyj