Mielipiteet

Lukijan mielipide: Funktion f(x) = x^x avulla voi seurata matematiikkamyönteisyyttä

Professori Jorma Merikosken kirjoitus "Erityisesti matematiikan oppimistulosten heikentymisestä on syytä olla huolissaan" (HS 16.1.) osoitti, että tarvitaan guruja herättelemään päättäjiä.

Lehdet tulvivat asiantuntijoiden selittelyjä, missä meni pieleen, kun laskupäät lahoavat. Lähetin Ylen artikkeleihin tiivistelmät niistä syistä, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen, mutta niitä ei julkaistu.

"Mielestäni paperiset kirjat tulisi säilyttää matematiikassa."

Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2016. Se kehitettiin hallituskaudella 2011 - 2015. Silloinen opetusministeri Krista Kiuru (sd.) hehkutti kutsuvansa pelialan huiput ideoimaan matematiikan opetusta ja kannusti pelaamaan.

Kiurun blogista poimittua: "Nostamme täällä hattua: Savonlinnan normaalikoululla on luovuttu paperikirjoista ja siirrytty digimateriaaleihin ja -laitteisiin. Eikä kukaan tunne, että mitään korvaamatonta olisi menetetty täällä."

Mielestäni paperiset kirjat tulisi säilyttää matematiikassa.

Yle huomioi uudistajat ajankohtaisohjelmissa ja lähettämällä ohjelmaa Koulukorjaamo. Kerrottiin opettajista, jotka eivät opeta, eivät anna läksyjä eivätkä pidä kokeita.

Opetusneuvos Martti Hellström vahvisti, että "jos mennään ihan tutkimustietoon, niin oppimisen kannalta ne (läksyt) ovat turhia." (Yle 15.1.2016). Pelättiinpä, että "oppimisesta voi tulla liian keskeinen osa koulua" (Yle 14.11.2017).

"Matematiikka ei ole nopeuslaji."

Matematiikan oppimisen kannalta läksyt ovat tärkeitä, koska niillä voi tarkistaa oman ymmärryksensä, kertauksen avulla asiat jäävät pitkäaikaiseen muistiin, hitaasti opitun myös hitaammin unohtaa, oppii ratkaisemaan uudenlaisia ongelmia (jos opettaja antaa) ja saa perehtyä tehtäviin yksin kaikessa rauhassa. Oppiminen tapahtuu loppujen lopuksi jokaisen omassa päässä. Matematiikka ei ole nopeuslaji.

Miksi Yle sensuroi asiallisen palautteen? Suuri koulukysely avattiin elokuussa 2018 ja suljettiin 20.11.2018. Jotain tietoa saatiin keväällä 2019 netissä. Kyselyyn tuli yli 5600 vastausta, mutta uutisia ei ole näkynyt. Ylen artikkelien kommentoinnilla ei näytä olevan mitään merkitystä.

"Luen vaaliehdokkaiden kirjoitukset suurennuslasin kanssa."

Printtilehtien häviäminen huolestuttaa. Lukutaito ja yleissivistys kärsivät, kun lapset eivät näe painettuja lehtiä eikä niistä keskustella keittiön pöydän ääressä. Pelastaisivatko matematiikkapalstat lehdet? Professori Jorma Merikosken isoisän K. Merikosken laskuopin ja muissa vanhoissa kirjoissa on sopivaa pähkäiltävää kaikenikäisille. Opitaan yksiköt ja yksikönmuunnoksetkin.

Facebookin ryhmässä "Rakastan matematiikkaa" pari matematiikkaan hurahtanutta ikäihmistä kilpailee juoksuradalla. Matikkamummi ja matikkatäti lähtivät yhtä aikaa kiertämään 400 m:n rataa samasta paikasta ja samaan suuntaan.

Kuinka kaukana lähtökohdasta ja kuinka pitkän ajan kuluttua matikkamummi ohittaa matikkatädin, kun matikkamummi käyttää kierrokseen keskimäärin 65 s ja matikkatäti 70 s?

Luen vaaliehdokkaiden kirjoitukset suurennuslasin kanssa. Kirjoitusten vaikutusta omaan äänestyskäyttäytymiseeni arvioin funktiolla f(x) = x^x, missä x on niiden positiivisten sanojen lukumäärä, jotka viittaavat matematiikkaan.

Tiedämme, ettei f ole määritelty, jos x = 0. Siis f(0) on epämääräinen enkä äänestä ehdokasta.

Matikkatäti Oulusta