Mielipiteet

Lukijan mielipide: Hallituksen hiilipäästöjen puolittaminen vaikeuksissa

Kainuun Sanomissa lähes päivittäin kirjoitetaan sähköstä, sitä on ilmassa. Miksi Pariisin sopimuksen tavoitteita ei ole läheskään saavutettu? Päinvastoin, hiilen poltto sähköntuotannossa kasvaa, mikä tietenkin koko ajan lisää hiilipäästöjä. Vähennystä ei havaittu edes keväällä, kun korona rajoitti rajusti taloudellista aktiviteettia.

Vaikka maapallo vastaanottaa tuuli- ja aurinkoenergiaa yli tarpeen, miksi rahaintensiivinen markkina ei ole ottanut osaansa ehkä maailman suurimmasta markkinapotentiaalista? Sähköverkoissa voimalaitosten tuotannon ja sähkön kulutuksen on oltava joka hetki tasapainossa. Tehotasapainon hallintaa varten on olemassa omat sähkömarkkinat säätö- ja reservivoimalle.

Ennen kuin kestävä sähkön- tai energianvarastointi on keksitty, tarvitaan sähkönkäytön ja -tuotannon välisen käpin kattamiseen säätövoimaa.

Vähän tiedostettu: Mikäli verkkoon syötetään paljon aurinko- ja tuulisähköä, tai sähköautojen akuista sähköä, tarvitaan verkon taajuuden tasapainottamiseksi reservivoimaa. Näin olen säätö- ja reservivoimasta aiheutuvat kustannukset maksaa valtio, eli me veronmaksajat.

Tosin sanoen, aurinko- ja tuulisähkö eivät toimi omillaan, toisin kuin julkisuudessa väitetään. Kun näitä kuitenkin viherpesun vuoksi suositaan, ongelma kasvaa koko ajan.

Pohjoismaat muodostavat yhteisen energiamarkkina-alueen. Ruotsi ja etenkin Norja tuottavat vesivoimalla reservivoimaa. Ne julkaisivat 2017 esityksen, jonka mukaan päätösvalta sähköjärjestelmän tasapainottamisesta kuuluu niille.

Tuulivoimaan panostanut Tanska näkee suuren ongelman. Suomen Fingrid ilmoitti, että esitys on Suomen lain vastainen. Norja ja Ruotsi ehdottivat lain muutosta.

Suomi edistää joustavaa sähkönkulutusta älyverkkojen, smart grid, avulla muun muassa siten, että teollisuus vähentää sähkönkulutustaan ja sähköautojen akkuihin varastoitua sähköä siirretään verkkoon. Suuressa kuvassa nämä eivät ratkaise ongelmaa.

Kun otetaan vielä huomioon se, että Norja tämän vuosikymmenen lopussa myy runsaasti vesivoimalla tuotettua sähköä Britteihin, ongelma Suomessa lisääntyy, jolloin sähkö kallistuu.

Kaikki poltto, myös niin sanottujen uusiutuvien polttoaineiden, tuottaa hiilidioksidia. Suomessa ajetaan alas polttoon perustuvia sähkön- ja lämmönyhteistuottolaitoksia, mikä lisää tuskaa.

Ydinvoimaloiden huono kannattavuus on tiedossa, samoin kertariski.

Suomen hallituksen 60 prosentin hiilipäästöjen vähentäminen 15 vuodessa tuntuu mahdottomalta, ellei joitain täysin poikkeavaa ilmaannu.

Saksa turvautuu riskilläkin Venäjään, vrt. Nord Stream 2, jonka miljardikustannuksia suomalaiset veronmaksajatkin Fortumin/Uniperin kautta saattavat joutua maksamaan.

Vielä tällä hetkellä Suomessa tuuli- ja aurinkosähköä käyttävät voivat lohduttaa itseään sillä, että sähkön hinta olisi korkeampi, elleivät veronmaksajat tukisi sitä.

10 vuoden päästä se on varmasti korkeampi.

Kari Moilala

Kajaani