Mielipiteet

Lukijan mielipide: Hyvinvointialueet eivät toimi ilman ennakoivaa työterveyshoitoa

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Edessä on iso muutos, ja sen vuoksi on tärkeää kiinnittää ennakoivasti huomiota hyvinvointialueiden henkilökunnan fyysisiin ja henkisiin voimavaroihin kattavien työterveyspalveluiden avulla.

Kattava ja ennakoiva työterveyshuolto pitää tuoda keskeiseksi osaksi työkykyjohtamista ja hyvinvointialueiden johdon strategiseksi kumppaniksi. Suomi ei pärjää, jos sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden henkilöstön työkyvystä ja työurista ei pidetä ennakoivasti huolta.

Ennakoivan työterveyspalvelun ansiosta ihminen voi saada tarvittavaa apua ja tukea jo ennen kuin on tarve päästä lääkärin vastaanotolle. Kattavat työterveyspalvelut varmistavat tarvittaessa myös nopean pääsyn sairaana lääkäriin.

Hyvinvointialueet laativat parhaillaan strategioita ja valitsevat palveluntuottajia kilpailuttamalla palveluitaan. Nyt on aika varmistaa, että hankittavat palvelut ja niitä säätelevät sopimukset vastaavat tulevaisuuden vaatimuksia.

Jotta työterveys voidaan tuoda osaksi ennakoivaa palvelukokonaisuutta, hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien välisten palvelusopimusten täytyy mahdollistaa joustavuutta tilaajan ja tuottajan välisiin toimintatapoihin.

Liian ahdastulkintaiset sopimukset estävät ennakoivan toiminnan ja siihen kannattaa päättäjänä puuttua.

Tarve henkilöstön hyvinvoinnin tukemiselle on valtava. Hyvinvointialueuudistuksen aiheuttamat organisaatiomuutokset aiheuttavat väistämättä uutta kuormitusta alueiden henkilöstön jaksamiselle.

Lisäksi paineet kuten hoitovelka, koronapandemia sekä jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ovat kuormittaneet hoitohenkilökunnan hyvinvointia jo vuosien ajan.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan organisaatiomuutokset voivat olla merkittävä riski henkilöstön työkyvylle ja hyvinvoinnille. Jos työntekijänäkökulma jää muiden asioiden jalkoihin, työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät uhat voivat kaataa koko uudistuksen.

Monissa organisaatioissa on jo vuosia sitten havahduttu siihen, että työkyvyn ylläpito ja siihen ennakoiva panostus ovat oleellinen osa henkilöstöstrategiaa.

Panostuksen tulos heijastuu niin työ- kuin asiakastyytyväisyyteenkin. Terveystalon vaikuttavuusdatan perusteella systemaattinen työkykyjohtaminen ja laadukas työterveyshuollon palvelukokonaisuus mahdollistavat sairauspoissaolojen alentamisen 18 prosentilla, millä on merkittävä vaikutus koko kansantaloudelle.

Laadukkaan työterveyshuollon tukena ovat myös jatkuvasti kehittyvät helppokäyttöiset tietojärjestelmät, joiden avulla yritykset ja organisaatiot voivat johtaa yhteisönsä työkykyä ja työhyvinvointia nykyaikaisesti.

Ennakoiva työ- ja toimintakyvyn ylläpito edellyttää strategista sitoutumista kattaviin ja laadukkaisiin työterveyspalveluihin. Oikea aika on nyt, kun uudet hyvinvointialueet suunnittelevat ja valitsevat terveyspalveluitaan.

Meidän vastuumme yhteiskuntana on antaa hyvinvointialueille mahdollisuus valita henkilöstölleen parhaat mahdolliset työterveyspalvelut.

Jukka Pitkänen

työterveyden ylilääkäri, Terveystalo

Aapo Suopajärvi

asiakkuusjohtaja, Terveystalo