Lukijan mielipide: KaiCellin käynnistyminen kultaakin kalliimpaa
Että köyhän Kainuun asukkaiden ei tarvitsisi muuttaa Oulun asumalähiöihin, on KaiCellin käynnistyminen kultaakin kalliimpaa. Verorahoista elantonsa saavien cityvihreiden vastustuksesta huolimatta Kainuun talouksien laajempi kunnossapito vaatii metsätalouden palauttamista Kajaanin paperitahtaan alasajoa edeltävään tilaan.
Oulujoen vesistö saa ravinnekuormansa pääosin ranta- ja mökkiasutuksista. Jos Antti Lankisen poppoo mittaisi Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon jätevesipuhdistamojen laskuvesien epäpuhtaudet, niin heidän kriteereillä nämä laitokset menisivät toimintakieltoon. Eli cityvihreiden kokema avaimenreiästä katsottu metsätalouden ja puunjalostuksen aiheuttama paniikki on pelkästään heidän korviensa välistä toimintaa.
KaiCellin sellutehtaan raaka-ainehankinta kasvattaisi Kainuun harvennusmetsien hiilinielua, ja 80 prosenttisesti vielä tuntemattomat ötökkälajit saisivat hakkuutähteistä syötävää. Metsien hoidon myötä marjasadot paranisivat ja maaperä herättäisi hoitamattomien ryteikköjen jäljiltä korvasienet uuteen kukoistukseen.
Rästissä olevien harvennusmetsien kuntoon laitto olisi mitä parhain ilmasto- ja ekoteko. Sellutehtaan vaihtoehtoinen rakentaminen Brasilian sademetsien reunaan tietäisi lähestyvän ilmastokatastrofin vahvistuvan entisestään. Joten Kainuun vihreät: panostakaa oikeisiin kohteisiin!
Myös tyhjäkäynnillä oleva Paperiliiton Kajaanin osasto pääsisi hiekkalaatikolta oikeisiin puuhiin. Jostain syystä osasto on Paltamon sellutehdashankkeesta hiljaa kuin pissi villasukassa. Olisi tärkeää laittaa liiton sisäinen lakkotoimikunta naftaliiniin, jolloin kiinalaisten hankerahoittajien peloista yksi poistuisi.
KaiCellin myötä Kainuun kuntien talousahdinko helpottuisi ja työllisyystilanne parantuisi. Nykytekniikalla toteutetut sellutehtaan sisäiset vesikierrot ja puhdistus ovat toimivia, joten Oulujoen vesistön ravinnekuormaan tehtaalla olisi olematon vaikutus.
Aulis Korhonen
Sotkamo
Kommentit
Jätä kommenttiEhottomasti ei!
30.7.2020 9:33
Tehtaita ei Suomeen pidä perustaa! Parempi on, että ne perustetaan Venäjälle, Viroon ja Ruotsiin. Siellä ne eivät saastuta luontoa, kun ne ovat ulkomailla.
Metsä meidän jälkeemme
30.7.2020 0:41
Aulis Korhonen paasaa metsäteollisuuden mandraa.
Suomen metsät ja ekosysteemien monimuotoisuus on jo hävitetty vuosikymmeniä sitten.
Poliittisen valtakorruption kytkennät metsäteollisuuteen ovat vaientaneet tutkijoiden huolet.
Sensijaan, että Suomeen rakennetaan enää ainuttakaan sellukattilaa, yhteinen kansallinen prioriteetti pitäisi suunnata metsäluonnon ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvamiseen. Kiitos finlandiapalkinnon voittaneille tekijöille ” Metsä meidän jälkeemme” teoksesta, joka paljastaa metsiemme kaunistelemattoman hävityksen.
Nykyinen sukupolvi ei ole edes nähnyt luonnontilaisia metsiä. 95% Suomen metsistä on talousmetsiä. Suomi on enää Euroopan kehitysmaa ja raakapuun tuottaja. Matalan jalostusasteen sellunkeitto ei Kainuulaisia pelasta, päinvastoin.
– ”Vasta kun viimeinen puu on kaadettu, ihminen tajuaa, ettei rahaa voi syödä”.
Nykyihmisen tragedia on lyhytnäköisyys. Ihminen on 5 miljardia vuotta vanhan telluksen tallaaja, joka ei pysty ajattelemaan kuin päivän kerrallaan. Metsien elinkaari on 400 – 500 vuotta. Kaikki hyvä luonnossa kehittyy hitaasti. Vaikka aloittaisimme metsiemme pelastusoperaation heti, emme ehdi nähdä työmme tuloksia.
Onneksi suurin osa suomalaisista on jo herännyt nykyiseen kestämättömääm metsätalouteen ja sen korruptoituneisiin pelisääntöihin.
– Ehkä toivoa vielä on ?
Läksyjään lueskeleva
29.7.2020 19:23
Historiaa
29.8.2016:
Valtiotieteiden tohtori, professori, metsäekonomian ja markkinoinnin dosentti,… Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja, Lauri Hetemäki ennusti kymmenen vuotta sitten (15.9.2010) paperiteollisuuden tuotannon kääntyvän laskuun Suomessa. Häntä arvosteltiin kovin sanoin. Tosiasiassa paperin pudotus on ollut Hetemäen ennustamaa rajumpi.
Tässä yksi L.H.:n esittämä havainnollistamistaulukko vuodelta 2010:
Metsän kasvu Suomessa ja tropiikissa
(Luvut ohjeellisia)
Maa, Suomi, Lehtipuu (lyhytkuitu), Kasvu 5 m3/ha/v. Sellun saanto 1tn/ha.
Maa, Uruguay, Lehtipuu (lyhytkuitu), Kasvu 40 m3/ha/v. Sellun saanto 10tn/ha.
Maa, Brasilia, Lehtipuu (lyhytkuitu), Kasvu 45 m3/ha/v. Sellun saanto12 tn/ha.
Maa, Suomi, Havupuu (pitkäkuitu), Kasvu 5 m3/ha/v. Sellun saanto 1tn/ha .
Maa, Uruguay, Havupuu (pitkäkuitu), Kasvu 35 m3/ha/v. Sellun saanto 7tn/ha.
Maa, Brasilia, Havupuu (pitkäkuitu), Kasvu 40 m3/ha/v. Sellun saanto 8tn/ha.
Ko. ennustedialuento maan päättäjille oli nimeltään ”Globaalien trendien vaikutus Suomen metsäsektoriin” ja se pidettiin Espoossa 15.9.210
Ei tainnut kainuulaisia kansanedustajia olla silloin luennolla?
Liekö perehdytty vieläkään netissä edelleen luettavana ja katsottavana olevaan dialuentoon?
Joko olisi aika harkita KaiCell Fibersille uusi kehityssuunta?
Amerikan Hannes
29.7.2020 14:09
Lopeta sinäkin hyvä mies höpöttämästä sellutehtaasta. Utopia siitä on suomentanut sinut ja useita muita kepulaisia ja taivaanrannan maalareita. Kerro ensin kuka valmistaa. Mitä valmistetaan ja kenelle? Unohda utopia.
Paperimies
28.7.2020 21:52
Kolme uutta sellutehdasta Suomeen, niin saadaan rahaa sähkö Volvojen ostoon. Suomi hiilineutraaliksi vounna 2035!
Kokonaisuus ajateltava järjellä
28.7.2020 18:49
Virheistä ja kokemuksista oppii. Näin se menee lentoturvallisuudessakin. Kaivosten, sellutehtaiden ja tuulivoimaloiden vastustajat ovat ahdistuksensa vankeja ja pelkureita. Eivät osaa ajatella, että samaa virhettä ei tehdä, koska löydetään lopulta uusi ja parempi ratkaisu. Eivät halua uskoa uusia tietoja, vaikka minkälaiset rätingit esitetään.
Toljanteri
28.7.2020 15:22
”Nykytekniikalla toteutetut sellutehtaan sisäiset vesikierrot ja puhdistus ovat toimivia, joten Oulujoen vesistön ravinnekuormaan tehtaalla olisi olematon vaikutus.”
Niin piti olla Terraframekin. Sitten kun kerran käy hupsista kele, niin se on siinä. Siinä ei tekniikka auta, kun inhimillisyys astuu peliin. Esimerkkejä on valtavasti.