Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kainuun hyvinvointialueella tarvitaan vahvaa TKIO -toimintaa

Huolestuneena seurasin Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuuston kokousta 29.6.22, jossa esiteltiin hyvinvointialueen palvelujen järjestämisen ja tuotannon organisaatiorakennetta. Erityisen ongelmalliselta näyttää TKIO-toiminnan (tutkimus- ja kehittämistoiminta, innovaatiot, osaaminen) kaavailtu pirstaloiminen eri yksiköihin ilman, että esitetään minkäänlaista mallia tai rakennetta toiminnan organisoimiseksi ja resurssoimiseksi.

Valmistelijoiden esitys oli valitettavan epämääräinen ja puutteellinen tutkimuksen, kehittämisen ja osaamisen rakenteiden näkökulmasta. Jotenkin tuli sellainen vaikutelma, että hyvinvointialueen valmisteluryhmä ei ole osannut tai halunnut nähdä TKIO-toiminnan merkitystä osana tulevaa organisaatiorakennetta. Tämä on sääli, sillä useat muut alueet ovat tässä jo ottaneet merkittävästi rohkeampia ja edistyksellisempiä askeleita. Tämä tuskin vahvistaa Kainuun asemaa vetovoimaisena hyvinvointialueena kiristyvässä osaajakilpailussa.

Hyvinvointialueille on jo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädännössä säädetty velvollisuus vastata alueellaan tehtäväalansa koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Lisäksi hyvinvointialueen tulee koordinoida ja ohjata palvelutuotannossaan tapahtuvaa integroitua kehittämistyötä sekä tukea kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä kehittämistyössä. Hyvinvointialueen tulee osallistua kansalliseen ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimia yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa.

Kainuun hyvinvointialueen organisaatiomallissa ei tule millään tavoin esiin, miten edellä mainittuihin velvoitteisiin pystytään ja pyritään vastaamaan. Puhutaan epämääräisesti hankkeiden hallinnoinnista tukipalveluna. Näkemys on auttamattoman puutteellinen ja vanhanaikainen. Kyse on paljon laajemmasta ja merkittävämmästä asiasta kuin projektien hallinnoista. Toivottavasti jatkovalmistelussa ei suhtauduta yhtä välinpitämättömästi ja toissijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen, tutkimuksen ja osaamisen rakenteiden organisointiin ja resurssointiin.

Kainuun hyvinvointialueen organisoimisessa on otettava keskiöön alueen TKIO-yhteistyörakenteen vahvistaminen. Nyt tarvitaan hyvinvointialueen ja korkeakouluverkoston yhteisen tutkimus-, kehittämis- ja osaamisrakenteen vahvistamista, jotta pystytään vastamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Oleellisen tärkeää on käydä avointa vuoropuhelua eri toimijoiden kesken esimerkiksi siitä, ovatko resurssit ja osaaminen nykyään liian hajautuneet vai tarvitaanko eri toimijoiden resursseja yhdistävä hyvinvointialueen TKIO-yksikkö, jotta voitaisiin yhdessä tehokkaammin vastata muuttuviin tieto- ja osaamistarpeisiin.

Sote-alalla on rakenteellinen pula osaavasta henkilöstöstä, ja Kainuun hyvinvointialueen tulevaisuus riippuu merkittävästi siitä, että kykenemme yhdistämään voimavarojamme. Tämä edellyttää, että vahvistamme niin sosiaalihuollon, terveydenhuollon kuin kuntoutuksen erityistarpeisiin kiinnittyvää tutkimusperustaista tiedontuotantoa ja sen nykyistä vahvempaa integroimista työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.

Tällä tavoin vahvistamme paitsi sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamista, laatua ja vaikuttavuutta myös hyvinvointialueen veto- ja pitovoimaa.

Jari Lindh

YTT, dosentti

vara-aluevaltuutettu, tulevaisuuslautakunnan jäsen (vas.)