Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kainuun kuntajako olisi tarvinnut älykkäämmän ratkaisun

Pentti Kettunen kirjoittaa asiaa (KS 11.9.).

Perussuomalaisten linjasivat neuvottelutavoitteeksi kolmen kunnan Kainuun mallin. Päätös oli pohjana tuleville kuntajakoneuvotteluille. Olimme valmiit neuvottelemaan älykkäistä hallintoratkaisuista.

Perussuomalaiset nousivat kuntavaaleissa syksyllä 2012 vahvaksi vaikuttajaksi Kainuun kunnissa. Luonnollisesti myös Kainuun maakuntavaltuustoon ja soten kuntayhtymän päättäviin elimiin.

Olin lievästi sanottuna innoissani. Ajattelin että nyt meillä on valtaa, jota voimme käyttää Kainuun kehittämiseen. Valitettavasti sillä vallalla ei ollut mitään tekemistä kehittämisen kanssa, pettymys todella suuri.

Takit kääntyivät ensimmäisenä Sotkamon ja Kuhmon Perussuomalaisilla. Kajaani jäi yksin puolustamaan yhdessä päätettyä linjaa. Ajattelin tuolloin, ettei Perussuomalaisista ole vastuun kantajaksi aluetasolla.

Jyväskylän puoluekokouksessa nykyisen linjan kannattajat pääsivät vastuun kannosta myös valtakunnan tasolla. Tuolloin päätin, että minun on turhaa jatkaa politiikassa – aikaansa voi käyttää sata kertaa fiksummin.

Kainuun kuntien kuntajako neuvottelut käytiin vaalikaudella 2013-2017.

Kuntarakenneselvityksen loppuraportti julkaistiin toukokuussa 2015. Selvitys on laaja asiakirja ja siltä pohjalta olisi voitu tehdä paljon älykkäämpiä ratkaisuja, kuin mihin enemmistö päätyi.

Kuntapäättäjät valitsivat nykyisen kuntarakennemallin. Kuntarakenneselvityksessä tämä vaihtoehto oli kaikkein heikoin. Selvitys raportissa sanottiin muun muassa 7-8 kunnan mallista seuraavaa.

"Ei taloudellisia mahdollisuuksia selvitä, velkaantuminen ja köyhtyminen.

Kehittäminen on kitukasvuista ja kotikutoista.

Liian raskas hallinto ja palvelurakenne väkilukuun nähden on pakko karsia. Valtio tulee puuttumaan kuntarakenteeseen pakolla."

Pakkoliitoksia ei ole tullut, mutta valtiolta on kyllä kovasti haettu apuja. Viimeisin julkaisu (KS 9.9.): Viisi Kainuun kuntaa hakee valtiolta harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven ja Sotkamon hakema summa on yhteensä 9,1 miljoonaa euroa. Sotkamo hakee muita Kainuun kuntia enemmän eli 3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettuna se on 291 euroa eli pienimmästä päästä.

Maakunta veroa ei pidä kainuulaisten hyväksyä.

Toivottavasti keskusta ei anna hallituksessa siimaa tässä asiassa, eteläsuomalaisille ministereille/puoluejohtajille.

Toivo Kyllönen

Kajaani