Mielipiteet

Lukijan mielipide: Kainuun tavoitteena kestävä kasvu

Korona -pandemian vauhdittamana heinäkuussa 2020 Eurooppa-neuvosto linjasi EU:n elpymisvälineestä. Suomessa käynnistettiin syyskuussa laajamittainen prosessi valtionvarainministeri Matti Vanhasen johdolla, tavoitteena koota yhteisnäkemys eri ministeriöiden, maakuntien ja alueiden toimijoiden kanssa sekä elinkeinoelämän ja tutkimusalan kanssa kestävään kasvuun tähtäävän ohjelman painotuksista. Kannustimena on ollut Suomen osalle myönnettävä, ennakkoon arvioitu noin 2,7 miljardin euron tukirahoitus.

Suomen arvioitu maksuosuus elvytyspaketista on nyt noin 6,6 miljardia euroa, eli Suomi on paketin nettomaksaja noin 3,9 miljardilla eurolla. Kaiken takana on se, että EU-maiden johtajat hyväksyivät viime heinäkuussa jättimäisen 750 miljardin euron elvytyspaketin, jonka avulla yritetään saada Euroopan talouskasvu vauhtiin koronakriisin jälkeen. Paketti on herättänyt Suomessa ristiriitaisen vastaanoton.

EU-maat (käytännössä komissio) ottavat yhdessä 750 miljardin lainan ja jakavat sen suorina, 390 miljardin avustuksina ja 360 miljardin lainoina koronakriisistä ja taloustaantumasta kärsineille maille. Jäsenmaat myös vastaavat yhdessä siitä, että velka maksetaan takaisin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suomen tulevat maksuosuudet ovat elpymisvälineen osalta vuosittain (ilman korkoa) noin 210 - 500 miljoonaa euroa, riippuen lainojen takaisinmaksutahdista.

Nyt elettäessä maaliskuuta 2021 Suomen kestävän kasvun ohjelmalle on sovittu neljä pilaria, joihin rahoitusta esitetään kohdennettavaksi: 1. Vihreä siirtymä, 2. Digitalisaatio, 3. Työllisyys ja osaaminen ja 4. Sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kun mainitun kertaluonteisen EU-rahoituksen saannin edellytyksenä on noudattaa Eurooppa-neuvostossa yhteisesti sovittuja tavoitteita vähähiilisemmän Euroopan tulevaisuudesta, digitalisaation edistämisestä palvelujen tasapuolisen saatavuuden turvaamiseksi kaikille sekä työllisyyden ja osaamisen kehittäminen, on edessämme enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

On odotettavissa, että ohjelmasta rahoitettavaksi esitettäviä kehittämishankkeita tarjotaan valtakunnallisesti runsaasti. Kun tarkastellaan neljän pilarin otsikoita, eivät ne ole missään muodossa ristiriidassa Kainuun strategisten kehittämisteemojen kanssa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kun rahoituksia esitettäviin kehittämishankkeisiin myöhemmin valikoidaan, kriteerinä ei voi olla "vähäväkinen maakunta" tai "syrjäinen sijainti" – kaiken kehittämistoiminnan tavoitteena tulee olla kestävä kasvu. Kainuun kannalta katsottuna ei liene mitään pahaa siinä, että tämä rahoitusinstrumentti tarjoaisi mahdollisuuden alueen taloudelliselle ja kestävälle kasvulle, kilpailukyvyn paranemiselle, innovaatioiden synnylle ja niiden kautta uusien investointien saamiselle.

Kainuu elää ja kehittyy kestävän kasvun kautta. Kun aika on, Kainuussa tulee olla hereillä ja aktiivisia näistä avautuvista rahoitusmahdollisuuksista. Kuntien päätöksenteossa pitää olla ennakkoluulotonta kasvuhakuisuutta.

Toivo Sistonen

kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen,

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

kuntavaaliehdokas (kok)

Korjattu 3.3.kello 10.25 ensimmäiseen kappaleeseen ennakkoon arvioidun tukirahoituksen määräksi 2,7 miljardia euroa. Aiempi väärä summa 7 miljardia johtui toimituksen virheestä.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä