Lukijan mielipide: Kajaanin menestyksekäs mutta vaikea energiaomistus
Kajaanin kaupunginvaltuusto on iloinnut Kajaanijoen vesivoiman ja lämpövoimalan saamisesta yksin kaupungin hallintaan. Erityisen tyytyväisiä on oltu, kun Loiste-omistus saatiin ensin ostettua velkarahalla takaisin Eon-konsernilta ja sitten myyntituloista, jotka saatiin vähemmistöomistuksen myynnistä kansainvälisille sijoittajille. Tällä silmänkääntötempulla kaupungin talous on saatu näyttämään ylijäämäiseltä. Ei näytä haittaavan, vaikka kaupungin menot ovat jatkuvasti tuloja suuremmat. Muualla Suomessa, viimeksi Jyväskylässä, tallaista kuntaomaisuuden yksityistämistä ei ole katsottu hyvällä ja ei ole hyväksytty.
Energiaomistus syntyy joen vesiputouksen korkeudesta ja veden virtausmäärästä ja toisaalta lämmittämisen synnyttämästä lämpöputouksesta lämmityskattilassa. Tämän suuruisessa kattilassa on mahdollista tuottaa lämmityksen ohella sähköä vastapaineella. Silloin kattilan polttoainetehokkuus nousee jopa yli 90%:iin, kun pelkässä lämmityskattilassa teho jää parhaimmillaankin alle 45%:iin. Eli energiatehokkuus on yli kaksinkertainen.
Nykytilanteeseen pääseminen on kuitenkin ollut valtuustossa kivikkoista ja vaikeaa. Kajaani-yhtiö, leivän isä Kajaanissa, on ollut valtuuston vasemmistopuolueille vastentahtoinen yhteistyökumppani. Se oli reilu 100 vuotta sitten Kajaaniin tullessaan saanut haltuunsa puolet koskien vesivoimasta ja sillä oli suuri lämmön tarve paperin kuivattamisessa. Onneksi valtuustosta on löytynyt kiistelyjen jälkeen aina enemmistö, joka on saanut aikaan päätökset, joilla energiaomistuksen arvo on saatu kasvatettua nykyiselle tasolle.
Ensimmäinen vaihe oli Kajaanin sähkölaitoksen yhdistäminen Kainuun maakunnalliseen sähkönjakeluyhtiöön Kainuun Valoon. Syntyi Kainuun sähkö. Sen päätöksen läpivieminen valtuustossa oli lähes myrskyisä.
Seuraava vaihe oli yhteistyön aloittaminen Kajaani Oy:n kanssa. Pääsin olemaan itse tuon aloitteen tekijä. Aloite oli joskus vuonna 1984 Kainuun Sanomissa etusivun juttu, mutta jostain syystä sitä ei ole noteerattu yhteisyrityksen, KAVO:n historiikissa. Idea ei ollut kyllä ihan oma, vaan siinä minua neuvoi Kajaanin kuntapolitiikan silloinen musta lammas Heino Hiltunen. Sain olla KAVO:n hallituksen puheenjohtajana vuorovuosin vuorineuvos Juhani Ahavan ja sitten hänen seuraajiensa kanssa koko sen ajan, kun sekä lämmityskattilaa että uutta tunnelivoimalaa rakennettiin. Tämä yhteisyritys ja sen kehittäminen markkinoilla pärjääväksi herätti myös ulkopuoliset sähköbisneksen tekijät kiinnostumaan omistajiksi tulosta. Tämä nosti myös Kainuun muiden kuntien sähköomistuksen arvoa, jonka myydessään ne saivat myös sievoiset tulot.
Viimeinen iso kiista energiaomistuksessa käytiin reilu 10 vuotta sitten, kun olin kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Jotta KAVO pystyi toimittamaan lämpö- ja sähköenergiaansa tehokkaasti, piti lämpökattilan rakentamisen poistot ajoittaa paremmin liiketoimintaan sopiviksi. Puolitoista vuotta käytiin kädenvääntöä vasemmistopuolueiden kanssa ja lopulta päätöksestä piti äänestää, kun vasemmistoliiton ryhmä ei suostunut tekemään energiaomistuksen kehittämiselle välttämätöntä päätöstä.
No on tietysti mukava seurata nyt vähän sivummalta yksimielisempää päätöksentekoa. Mutta tietysti päätöksiä on helpompi tehdä, kun on hyvää mistä jakaa.
kaupunginvaltuutettu, kd.
Hannu Kemppainen
Kommentit
Jätä kommenttiNäin on
20.6.2020 18:52
Odotan innolla josko yksi Suomen korkeimmista sähkönsiirtomaksuista laskee ja normalisoituu kainuulaiselle sähkönkäyttäjälle. Toisaalta selkäpiiltä karmii tuo sana Loiste joka on mukana.
Ei nämä entiset työväenpuolueetkaan ole saaneet mitään aikaiseksi kun lupasivat ennen vaaleja puuttua tähän Euroopan ehkä korkeimpaan sähkönsiirtomaksuun. Kävi niinkuin ”vappusataselle”.
Vehreä tulovaisuus
19.6.2020 23:19
Niin. ajan henki on nyt sellainen, että energiasta ja poliiseista on tullut epämuodikkaita. Kajaanin pitää tehdä mitä pitää tehdä ollakseen ajassa mukana.
Kalamies
18.6.2020 11:45
Olisiko jo aika hoitaa kuntoon yksi voimalaitoksiin liittyvä asia eli kalatiet?
Ämmänkosken ja Koivukosken voimalaitokset ovat vajaatehoisia nykyisin koska sähkö tuotetaan pääsääntöisesti tunnelivoimalalla. Siksikin Kajaaninjoen voimalaitoksiin olisi viimeinkin syytä saada kalatiet.
On osittain totta ettei taimen tai lohi juurikaan noussut Ämmänkosken yli kun se oli vapaa. Putous oli niin korkea että vain vahvimmat kalat pääsivät siitä yli. Ylempi Koivukoskihan ei luonnontilassa ollut vaelluseste. Nykyisin vaelluskalakannat ovat maassamme uhanalaisia ja se puolustaisi niiden elialueiden laajentamista päätämällä ne uusille alueille kalateiden avulla. Kajaanin yläpuolella on ainakin 5 potentiaalisesti hyvää kutujokea ja muutama heikompi lohille ja taimenille ennen Ontokosken voimalaa. Jos Oulujoen kalatiet joskus Fortumin imagotappioita aiheuttavasta tarpeettomasta vastutuksesta huolimatta saadaan toteutettua alue voisi olla merkittävä Oulujoen lohenkin kannalta jos Kajaaninjoen voimalaitokset eivät estäisi vaellusta. Oulujoen järvitaimen hyötyisi myös kalateistä puhumattakaan muutama muu sisävesilaji, kuten siika, ahven ja kuha sillä vaellusesteet aiheuttavat kalakannan perimän kutistumista ja yleensä se johtaa sen heikentymiseen.
QuoVad
18.6.2020 21:46
Vaikka ne kalatiet tehtäisiinkin Oulujokee että, mereltä tuleva kutulohi voisi nousta latvavesiin saakka. Ongelma on siinä kun Lohen poikaset viettää kolme ensimmäistä elin vuottaan ”kutujoessa” ja niistä latvajoista on ruopattu Suvannot pois. Nyt nämä lohen poikaset ovat petokakojen ravintoa ja vain pieni määrä säilyisi n. kolmen vuoden ikäiseki jotta voisivat lähteä vaeltamaan merelle ja palata takaisin 5-6 vuoden iässä synnyin jokeensa.
Laulussakin sanotaan – ”sun suvantos maailman hakkuuaukiot peittää …” Tarvitaan enemmän ennaltamis töitä ja mittavia investointeja jotta suvannot voitaisiin palauttaa kutulohelle latvavesiin.