Lukijan mielipide: Kuka suomalainen ei ole tienkäyttäjä?
Väylävirasto julkaisi helmikuun alussa luonnoksen valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2024-2031. Investointiohjelman rahoituskehys tulee valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (Liikenne12-suunnitelma).
Kyseisen suunnitelman tavoitteena on, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Valitettavasti näin ei ole, kun tarkastellaan investointiohjelmaluonnosta.
Investointiohjelma ei tue EU:n liikenteen ydinverkon, TEN-T-verkon, vaatimuksia jättämällä nelostien tarpeet pohjoisessa täysin huomiotta. Sama pätee rataverkkoon, kun kaikki investoinnit keskittyvät Etelä-Suomeen.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaisema liikenneverkon strateginen tilannekuva nostaa esille sotilaallisen liikkuvuuden toimintaedellytysten tärkeyden. Liikenneverkon strateginen tilannekuva on muuttunut suuresti Venäjän hyökkäyssodan takia ja pohjoisen merkitys on kasvanut entisestään muun muassa Pohjois-Atlantin meriyhteyksien takia.
Pohjois-Suomi on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen ainoa portti länteen. Jos tarkastelemme pohjoisen rataverkkoa, niin ainut väylä idästä länteen on tieverkko, myös rospuuttoaikana.
Pohjois-Suomen strateginen asema Suomen turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle pitäisi näkyä myös investointiohjelmassa niin raide- kuin tieverkossa. Investointiohjelman rahoitusta Pohjois-Suomessa on lisättävä niin väyläverkon investointeihin kuin verkon ylläpitoon. Esitetty perusväylänpidon rahoitus on täysin riittämätön.
Pohjois- ja Itä-Suomessa on paljon alempaa tieverkkoa, joka on merkittävässä roolissa tavarakuljetuksissa. Esimerkiksi Koillismaa on alueena täysin alemman tieverkon väylien VT20 ja VT5 varassa. Rapautuva tieverkko ei tue pohjoisen investointeja, ja kuljetusten kasvaneet massamäärät rapauttavat alempaa tieverkkoa kiihtyvällä tahdilla niin Koillismaalla kuin muillakin alueilla.
Alueiden tasapuolinen kehittäminen erityisesti Pohjois-Suomessa vaatii myös itä-länsi-suuntaisten teiden huomioimista investoinneista päätettäessä.
Jotta muuttuneen toimintaympäristön vaikutukset huomioitaisiin oikealla tavalla väyläverkon tulevissa investointiohjelmissa, uuden eduskunnan onkin tärkeää purkaa auki ja uudistaa nykyinen Liikenne 12-suunnitelma ilman turhia viivytyksiä.
Mari Viirelä
palvelusektorin johtaja
Oulun kauppakamari
Kommentit
Jätä kommenttiAsijan tuntia
8.3.2023 18:38
Myös emämaassa on herätty rautateiden tarpeellisuuteen, sillä suuri johtaja on havainnut, että lentokoneen liikkeet on helppo jäljittää. Junalla sen sijaa on turvallista tsaarin matkustaa kun natolainen ei voi millään aavistaa, mihin päin se kulkee.
Uusi äänestäjä
8.3.2023 17:25
Pitkästä aikaa autoilimme pohjoisen suuntaan Kajaanista Ouluun. Melkoinen elämys oli kun koimme Paltamon jälkeen kuinka tie oli vaarallisen syvillä jääurilla. Auto heittelehti herkästi kun renkaat osuivat uran reunaan. Mitä ovat tehneet meidän pitkäaikaiset kansanedustajamme Kyllönen ja Piirainen? Ovatko tunteneet taksissa kyydissä ollessaan samaa mutta eivät ole tehneet asialle mitään. Molemmat ovat olleet pitkään vallan kahvassa mutta äänestäjänä minun täytyy sanoa että tämä tieasia ei ole ollut näköjään tärkeä esim Ouluun mentäessä en näe yhtään ohituskaistaa joka kuuluu nykyaikaiseen liikenteeseen turvallisuu tekijänä.
Varsinkin viimeiset hallitusvuodet ovat antaneet meille äänestäjille ja veronmaksajille kuvan että Kainuun
kansanedustajat ovat unohtaneet tehtävänsä miksi heidät Eduskuntaan on valittu. Rahaa on ollut mutta sitä ei ole suunnattu tänne Kainuun tieverkon kehittämiseen. Liekö ne rahat muiden maiden tieverkkoihin menneet kehitysapuna.
En äänestä kainuulaista!
9.3.2023 9:21
Paltamossa on joka talvi ala- arvoisesti hoidetut tiet. Yksi kevät olimme perheen voimalla menossa Ouluun. Lunta tuli urakalla, sitä oli tiellä jo yli 10cm eikä aura- autoja näkynyt missään. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin pysyä urissa. Yksi kolarikin matkalla nähtiin. Pelotti todella ajaa. Kyseessä kuitenkin päätie! Laitoin somessa kansanedustajillemme viestä aiheesta. Suutari oli ainoa joka vastasi. Närkästyneesti ettei hän traktorillaan ehdi koko Kainuun teitä auraamaan! Hieno asenne maakunnan asioista vastuussa olevalta päättäjältä? Kyllönen liikenneministerinä hankki miljoonat Kajaani- Oulu välille tien kunnostukseen. Rahalla saatiin lasiseinät tienlaitaan Ouluun!