Mielipiteet

Lukijan mielipide: Lämpöä kansalle

Poliittisessa päätöksenteossa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää kokonaisuus ja syy-seuraussuhteet. Nämä asiat jäivät paitsioon turpeen kohtaloa päätettäessä. Yksinkertainen jonkin asian kieltäminen aiheuttaa vain tuhoa ja savuavia raunioita. Niin kävi tässäkin asiassa.

Turvetta korvataan nyt kiihtyvällä tahdilla puuhakkeella. Se on sinällään erittäin hyvä ja kannatettava asia, jos käytetään kotimaista puuta ja työtä. Suomessa metsiä riittää, ja nuorten metsien hoitorästit ovat valtavat. Meillä ovat myös ammattitaitoiset koneyritykset huippukalustoineen valmiina työtä tekemään.

Mutta joka kolikossa on kääntöpuoli. Hakkuukoneen tuotos ja työsuorite vähenee jyrkästi "risukoita" hakattaessa. Samalla koneyrittäjän ja koneenkuljettajan tilipussi kuihtuu. Täytyy huolehtia, että hakkeesta saadaan kunnon hinta ja sitä kautta työntekijät ja koneyrittäjät saavat oikean korvauksen työstään ja koneinvestoinneista. Yrittäjiä ei saa kilpailuttaa hengiltä.

Koneyrittäjät hoitavat koko metsäteollisuuden raaka-ainehuollon. Ei ole reilua, että metsäjättien miljardivoitoista ei koneyrittäjän kukkaroon kuitenkaan riitä senttiäkään.

Älköön kukaan edes ääneen mainitko, että nämä hakkuutyöt tehtäisiin miestyönä. Suomessa ei metsureita riitä edes hoitotöihin, eikä kukaan maksa miestyön hintaa energiapuun hakkuusta.

Energiamarkkinoille aiheutettu sekasotku tarkoittaa lämpöenergian hinnan nousua kuluttajille. Tämä hinta ihmisten on nieltävä kotimaisen energian, turpeen, hylkäämisestä. Vaihtoehtoiset energiamuodot eivät ole realistisia tai riittäviä Suomen kylmissä olosuhteissa.

Tekisi mieli sanoa, kompensoidaan lämmön hinnannousu vaikkapa puoluetukirahoilla! Kuka aiheuttaa, se maksaa. Viisaasti toimimalla turpeenpolton päästöt saataisiin taatusti kuriin kehittämällä savukaasujen puhdistusteknologiaa. Tuotantokäytössä olevien soiden osuus koko Suomen suopinta-alasta on merkityksettömän pieni, joten tälläkään asialla ei turpeesta luopumista voi perustella.

On paljon muitakin asioita, joita mökinpojan maalaisjärki ei tahdo ymmärtää. Hyvä esimerkki on liito-orava.

Missä tahansa Suomessa aloitetaan vähänkään isompi rakennus tai tiehanke, siellä asusteleekin tämä veijari. Miten eläin, jonka papanoita tavataan joka niemessä ja notkossa, voi olla superharvinainen?

Mahtaisi kurrepoloisella mennä siemenet väärään kurkkuun, jos kuulisi kuinka kalliiksi onkaan rakentajille tullut.

Jukka Tolonen

kuntavaaliehdokas (kesk.)

Kajaani