Mielipiteet

Lukijan mielipide: Miten sote-järjestöjen toimintaedellytykset turvataan jatkossa?

Kainuun hyvinvointialueelle siirtyy paljon sopimuksia alueen kunnilta, kaupungeilta ja sote-kuntayhtymältä. Yksi merkittävä asia loistaa poissaolollaan: sosiaali- ja terveysalan järjestöjen taloudelliset avustukset. Esimerkiksi Kainuun sote myönsi tänä vuonna avustuksia noin 150 000 euroa yli 40 kainuulaiselle järjestölle terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nykyiset avustuspäätökset ovat voimassa vuoden 2022 loppuun.

Suomen sosiaali- ja terveys ry (SOSTE) on esittänyt, että hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöavustusten jatkumisesta ilman katkoksia osana hyvinvointialueen strategiaa. Näin voidaan turvata järjestöjen tuki ja apu sitä tarvitseville.

Kunnallisen itsehallinnon perusteella kunnat voivat jatkossakin avustaa järjestöjä, kuten tähänkin asti. Hyvinvointialueen tehtävät tulevat kuitenkin suoraan lainsäädännöstä. Hyvinvointialueella on rajattu yleinen toimiala, minkä perusteella se voi ottaa rajatusti sellaisia tehtäviä, jotka tukevat lainsäädännöstä tulevia tehtäviä (muun muassa kansainvälinen toiminta, edunvalvonta).

Hyvinvointialueen itselleen ottamat tehtävät eivät saa laajuudeltaan vaarantaa lakisääteisiä tehtäviä eli ne ovat alisteisia lakisääteisille tehtäville.

Kainuun hyvinvointialueen hallintosääntöön on kirjattu, että hyvinvointialue voi talousarvioon hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa avustaa järjestöjä. Näin Kainuun hyvinvointialueelle on otettu yleiseen toimialaan kuuluva tehtävä, jonka jatkuvuus on epävarmalla pohjalla. Vuosittaisen haku- ja päätösruljanssin lisäksi yksittäinen avustuspäätös voi pahimmassa tapauksessa kumoutua muutoksenhaussa laillisuusperusteen nojalla.

On erityisen tärkeää, että Kainuun hyvinvointialue tunnistaa järjestöjen olennaisen roolin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja vertaistuen tuottamisessa. Järjestöjen tarjoama tuki ja mahdolliset palvelut on integroitava kiinteäksi osaksi hyvinvointialueen palveluja.

Järjestöjen rahoituksen turvaamiseen pitkäjänteisesti on olemassa myös laillisen tarkastelun kestävä vaihtoehto. Keskeiset järjestöjen tuottamat hyvinvointia edistävät palvelut on mahdollista tuotteistaa. Hyvinvointialue voi edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta palvelusetelillä. Palveluseteleiden käytön laajentaminen edistää myös asiakkaiden valintamahdollisuuksia. Palvelusetelit tarjoavat järjestöjen lisäksi uusia mahdollisuuksia yrittäjille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille.

Palvelusetelit integroivat järjestöjen palvelut paremmin osaksi palvelujärjestelmää kuin avustukset. Muualla Suomessa palveluseteleitä on laajasti käytössä esimerkiksi kotipalvelujen tukipalveluissa, lapsiperheiden kotipalveluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä erilaisissa vanhus- ja vammaispalveluissa.

Onneksi hyvinvointialueen aloittamiseen on Kainuussa vielä reilusti aikaa. Tämä on erinomainen mahdollisuus turvata sote-järjestöjen toimintaedellytykset kestävällä tavalla.

Matti Heikkinen

YTL, aluevaltuutettu (kok.)