Lukijan mielipide: Natoon yhtä jalkaa vai erikseen?

Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022. Nato-maat allekirjoittivat Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan 5. heinäkuuta, ja Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen. Liittymispöytäkirja tulee ratifioida jokaisessa jäsenmaassa.

Nyt näyttää vahvasti sille, että Suomen Nato-jäsenyyden vahvistuminen jää uuden keväällä valittavan eduskunnan tehtäväksi. Tämä johtuu siitä, että Turkki tuskin ennen omia vaalejaan tulee ratifioimaan sen enempää Suomen, kuin Ruotsinkaan jäsenyyttä.

Turkin oikuttelu saattaa johtaa sellaiseen ratkaisuun, että Turkki ratifioi Suomen jäsenyyden, mutta jättää Ruotsin jäsenyyden toistaiseksi ratifioimatta.

Miten tällaisessa tilanteessa olisi viisasta Suomen toimia?

Vaihtoehtoja olisi todennäköisesti vain kaksi – Suomi jää odottamaan Ruotsia samaan kyytiin eli Suomen eduskunta ei käsittelisi lopullisesti Suomen liittymistä.

Toinen vaihtoehto on se, että Suomen eduskunta vahvistaisi Suomen jäsenyyden.

Jos tulen valituksi huhtikuun 2. päivän vaaleissa eduskunnan jäseneksi olen valmis tukemaan myöskin Suomen liittymistä Natoon ilman Ruotsia ja perustelen sitä näin. Olemalla Naton jäsen Suomella on paremmat mahdollisuudet tukea myös Ruotsin jäsenyyttä sisältä päin, kuin jäämällä ulkopuolelle odottamaan Turkin mahdollista molempien yhtäaikaista ratifiointia.

Naton jäsenenä Suomi voisi omalta osaltaan lisätä painetta Turkin suuntaan ratifioimalla Ruotsin jäsenyyden.

On harmillista, että joidenkin provokaattoreiden vuoksi Turkille ja sen johtajalle Erdoğanille on annettu syitä vaikeuttaa Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Mikko Polvinen

eduskuntavaaliehdokas (ps.)

Kuhmo