Lukijan mielipide: Nykyaikainen sellutehdas raaka-ainevarantojen keskellä on ilmasto- ja ympäristöteko
Kainuun Vihreät otti kantaa Paltamon sellutehtaan rakentamista vastaan Kainuun Sanomien kirjoituksessa 21.7. Otsikkona oli: Sellutehdas ei ole ilmastoteko. Virikkeen kirjoitukseen he olivat ilmeisesti saaneet allekirjoittaneen mediatiedotteesta 15.7. Kirjoituksessani totesin, että "raaka-ainevarantojen keskelle rakennettava ja paikallista harvennuspuuta jalostava biotuotetehdas on ilmastoteko."
Hiilijalanjäljen minimoinnin on oltava Paltamon tehtaan suunnittelun lähtökohtana. Kun jalostus tehdään raaka-ainevarantojen keskellä, pystytään kuljetuksen aiheuttama hiilijalanjälki minimoimaan verrattuna siihen, että puuraaka-aine kuljetaan kauas Kainuun ulkopuolelle juna- tai rekkakuljetuksena. Mikäli Kainuusta hakattavat kuitupuut kuljetetaan merenrantaan jalostettavaksi, syntyy siitä tie- ja rautatieverkostolle joka vuosi yli kahden miljoonan kuitupuu-tonnin ylimääräinen kuljetus.
Teiden ja rautateiden kulumisen ja kunnossapidon maksaa valtio ja kustannukset peritään kaikilta tienkäyttäjiltä verotuksen kautta. Lisäksi hiilijalanjälki kasvaa rekkojen käyttäessä fossiilista polttoainetta pitkillä kuljetusmatkoilla.
Metsänhakkuissa tehdään päätehakkuita (avohakkuut) ja harvennushakkuita. Avohakkuiden puutavarasta suurin osa on tukkia esim. puurakentamisen tarpeisiin. Hakkuissa sahoille menee järeä puutavara (tukit) ja sellutehtaille ainespuu (kuitupuu). Toisin sanoen, leimikosta sahat ottavat riittävän järeän puutavaran ja loppu puutavara, mikä ei sahoille kelpaa, menee sellutehtaille.
Sellutehtaiden raaka-aine tulee pääasiassa harvennushakkuista ja lisäksi tukkipuiden latvaosista sekä huonolaatuisista tyviosista. Lisäksi sahoilta tulee raaka-ainetta sellutehtaille, koska noin 20-25 prosenttia tukkipuusta on pintapuuta, joka haketetaan sellutehtaiden raaka-aineeksi.
Harvennusrästien määrä on suuri ja se aiheuttaa tulevaisuudessa hiilinielun pienenemistä. Mikäli metsien harvennuksia ei tehdä ajallaan, se aiheuttaa kasvun pienenemistä puiden elävän latvuston pienenemisen myötä. Tämän vuoksi puut eivät pysty sitomaan riittävästi hiiltä, koska hiilen sidonta tapahtuu elävän latvuston lehtivihreän yhteyttämisen kautta.
Harvennusmetsien puiden kasvulla on merkittävä vaikutus hiilen sitomisessa, koska yksi kuutiometri puuta sisältää noin 200 kg hiiltä ja varastoi yhden tonnin hiilidioksidia. Harvennusmetsien harventamisen jälkeen puiden järeytyminen tarkoittaa lisää raaka-ainetta esimerkiksi puurakentamiseen.
Paltamon biotuotetehtaan sydän ja moottori on sellutehdas. Oikean prosessitekniikan myötä varmistetaan sellujalosteen laatu ja laadun tasaisuus, mahdollisimman keskeytymätön tuotantoprosessi, tuotannon joustavuus ja räätälöitävyys markkinoiden kysynnän mukaan sekä tehtaan taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys. Edellä mainitut seikat mahdollistavat pitkälle jalostettujen lopputuotteiden valmistuksen. Sellujalosteen valkaisussa on käytettävä täysin klooritonta valkaisua (TCF, totally chlorine free), jonka prosesseissa valkaisussa käytetään happea, otsonia ja vetyperoksidia.
Tässä kirjoituksessa olen tuonut perusteluita, miksi raaka-ainevarantojen keskelle rakennettava ja paikallista harvennuspuuta jalostava tehdas on ilmasto- ja ympäristöteko. Kainuun talousmetsistä yli 70 prosenttia on harvennusmetsiä, joten on tärkeää ymmärtää näiden metsien merkitys ilmaston ja ympäristön kannalta sekä jalostaa kuitupuut Kainuussa taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Tuomas Kettunen
Kommentit
Jätä kommenttiJätemyllyt
26.7.2020 9:37
Ennen se oli bio ja nyt sellu, niin ne ajat muuttuvat. Kyllä meille olisi riittänyt pelkkä Talvivaara ongelmat mutta sehän on kepulaisten lempilapsi veronmaksajien rahoilla.
ihmettelijä
24.7.2020 17:55
Luin jostakin, että Paltamoon suunniteltu sellutehdas tarvitsee puuta n. 100 km:n säteeltä. Voisiko joku tehdä ns. havainnekuvan siitä minkä näköinen Kainuun luonto on metsien hakkuiden jälkeen.
Onko totta ettei Suomessa tehdä vessapaperia vaan sellu rahdataan Kiinaan josta se tulee takaisin vessapaperina. Onko moinen homma ilmastoystävällistä? Eikö olisi ilmastoystävällisempää tehdä tuotteet kotimaassa jolla työllistettäisiin omia kansalaisia?
Lambi ja serlaa
25.7.2020 10:24
Kyllä tehdään wc paperia tuossa 30 km päässä ja paljon. Sellua viedään moneen muuhunkin tarkoitukseen maailmalle. Toki jatkojalostus olisi aina parempi mitä enempi kotimaassa. https://www.metsatissue.com/en/AboutUs/Operations-in-Finland/Suomi/Pages/default.aspx#
rukotappi
24.7.2020 19:46
Luulenpa, että Kainuun luonto on suurinpiirtein samanlainen kuin nytkin.
Sillä luulenpa sitäkin, että puuta ei poistu alueelta sitä pariamiljoonaa mottia enemmän. Sillä iso osa jo nyt hakattavasta kuitupuusta suuntaa kulkunsa paikalliseen tehtaaseen Äänekosken, Oulun, Pietarsaaren ym. tehtaiden sijasta.
Kyselyysi Kainuun luonnon osalta metsien hakkuiden jälkeen vastaisin, että pelko pois.
Puustohan kasvaa tilalle eikä maapohja jää marroksi hakkuiden jälkeenkään, sillä lakikin velvoittaa uudistamaan hakkuun jäljet.
Kirjamörssärissä (1008 sivua) Paltamo Kainuunemäpitäjä kerrotaan, että Kainuun kaskeamiskelpoiset tuoreet kangasmetsät on kaskettu 80 prosenttisesti vähintään kerran 500 vuoden aikana. Samalla poltettiin tervaa aina 1900-luvun alkupuolelle asti eikä metsät loppuneet.
Kannattaa lukea SturaEnson lehtinen joidenkin vuosien takaa jossa kerrottiin ns Osaran aukon 17000 ha alasta jossa hakkuu tuotto ikimetsästä oli 75 pinomottia hehtaarilta huonolaatuista puuta. 60-vuotta myöhemmin sanalta Osaran hakkuu alata ensihakkuussa saatiin myyntipuuta jotakin 50-70 kiintikuutiota ja metsälöön jäi kasvamaan satakunta kiintokuutiota.
Tästä voimme tulla siihen lopputulemaan, että kirves on paras metsänhoitaja.
Ps. Nykyaikainen sellutehdas ei ole klooni toistasataa vuotta sitten suunniteltuun ja rakennettuun nähden. Kehitys on yhtäsuuri kuin sen ajan ja nykyajan autoilla.