Lukijan mielipide: Päihdetyön punainen lanka?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päihdetilastollinen vuosikirja tarjoaa taustatietoa alkoholipolitiikan päätöksentekijöille ja suunnittelijoille. Sen mukaan Kainuun päihdehuollon kustannukset ovat valtion tasolla minimaaliset. Samaan aikaan tilastot kertovat, että Kainuussa käytetään toiseksi eniten alkoholia maassamme.
Tämä kertoo karua kieltä Kainuun päihdetyön tilanteesta ja kehittämisen tarpeesta. Vuosien ajan tilanne on näkynyt inhimillisen kärsimyksen lisäksi terveydenhuollossa erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollossa muun muassa lastensuojelun korkeina kustannuksina.
Meneillään olevan organisaatiomuutoksen yhteydessä tulee tilanteen muuttua kainuulaisten hyväksi.
Hyvinvointialueen kehittämiseen liittyen meneillään on erilaisia hankkeita, muun muassa Hellä-hanke. Hankkeesta löytyy lisätietoa Kainuun soten verkkosivuilta. Yhtenä hankkeen kehittämiskohteena on Kainuun mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen.
Hanke on erityisen haastava ja samalla todellinen mahdollisuus, sillä Kainuuseen tarvitaan ehdottomasti lisää erilaisia päihdetyön palvelumuotoja. Tässä muutostyössä on tärkeää kuulla hyvinvointialueen viranhaltijoiden lisäksi muita Kainuun alueen päihdetyöstä vastaavia toimijoita, järjestöjä ja kokemusasiantuntijoita. Yksi hankkeen tavoitteista on eri toimijoiden sujuvan yhteistyön vahvistaminen.
Parhaillaan on käynnissä mielenterveys- ja päihdehuoltolain uudistus. Lakimuutos on lausuntokierroksella 10.6.2022 saakka.
Lakia laadittaessa tulisi myös kuulla sekä päihdetyötä tekeviä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita että alan järjestöjä. Päihdeongelma on monitahoinen ongelma, joka vaatii huomioitavaksi kaikkien päihdeongelmaisten kanssa työskentelevien näkökulman huomioinnin.
Kainuussa on paljon päihdetyön osaamista. Se kannattaa hyödyntää huolella ja hyvässä hengessä.
Riippuvuuksista toipuminen vaatii laaja-alaista tietotaitoa sekä terveys-, että sosiaalityön puolelta, joita kolmannen sektorin toiminnot täydentävät. Yhteistyöllä voimme saada kiinni päihdetyön punaisesta langasta.
Anne Matilainen
psyk.sairaanhoitaja/diakoniatyöntekijä, Kajaanin ev.lut.srk
Anne Tuikka
sosiaalityöntekijä/aluekehittäjä, Kainuun soten aikuissosiaalityö, SOSRAKE-hanke
Kirsi Mäki
järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija, A-Kiltojen Liitto ry
Mikko Leskinen
puheenjohtaja / hanketyöntekijä Spartak Kajaani Ry
Piia Sumupuu
projektikoordinaattori Toimiva ry, Muutosta ilmassa -hanke
Reija Heikkinen
sosiaalityöntekijä/päihdetyöntekijä, eläkeläinen
Saija Himanka
asiantuntija, Ehyt ry
Tony Nummi
johtava sosiaalityöntekijä, Kainuun soten aikuissosiaalipalvelut
Kommentit
Jätä kommenttiTukihenkilö
19.5.2022 10:58
Olipas taas. Kyllähän te kaikki allekirjoittaneet hyvää tarkoitatte, ymmärrän. Mutta käytänteet ovat sitten eri juttu. Resurssipula, koulutuksen puute ja säästöt taas sanelevat ehdot.
Marjo Tervo
14.5.2022 2:02
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023. Hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista säädetään erikseen.
Hyvinvointialueen on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana hyvinvointialuestrategiaa. Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuusto on käsitellyt hyvinvointialue- ja sen osana palvelustrategiaa sekä sen prosessia kokouksessaan 9.5 (esityslista nettisivuilla).
Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi hyvinvointialue asettaa palvelustrategiassa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus.
Hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksista palvelustrategian laadinnassa säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 29 §:ssä. Laissa todetaan, että hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.
Aluevaltuuston strategiaprosessiin kuuluu lukuisia työpajoja ja seminaareja. Päihdepalvelujen kehittämisen ja toteuttamisen osalta löytyy varmaan jo mielipidekirjoittajien vapaaehtoinen asiantunteva joukko kuultavaksi.
Nyt tarvitaan voimaa, viisautta ja myötätuntoa myös päihdetyön punaisen langan kiinnisaamisesta.