Mielipiteet

Lukijan mielipide: Periaatteet ja tarkoitusperät ovat alisteisia politiikanteolle

Huhtikuun hallituskriisissä jäivät kansalaisten tuntemat peruskäsitykset taustalle.

Lehtikirjoitusten mukaan hallituskriisi oli etukäteen suunniteltu ja mietitty toteutettavaksi. Professori Kimmo Rentola arvioi kiistan ytimeksi keskustan kannatuksen ja identiteetin kriisiä ( HS 4.5.). Keskustapuolueen kannatus on gallupeissa jumittunut kymmenen prosentin tuntumaan.

Lopputulokseen nähden mittasuhteiltaan kohtuuton hallituskriisi vei monien tekemättömien päätösten keskellä toimivan hallituksen huomiota ja energiaa reilun viikon ajan. Hallituksen johtama pandemian torjuntatyö on ollut menestys eikä se tainnut häiriintyä.

Oppositiopuolueet kritisoivat asemansa takia pandemian hoitoa, jota on kuitenkin jouduttu tekemään viruksen ennalta-arvaamattoman leviämisen mukaan.

Kuntavaalit vaikuttavat puolueiden toimintaan. Puheenvuoroista kilpaillaan ja niistä ollaan jopa kateellisia. Koko puoluejärjestelmälle riittää vielä sulattamista, jos Perussuomalaisista tulee vaaleissa suurin puolue.

Perustuslakivaliokuntaa on pidetty kansalaisten perusoikeuksien varmana turvaajana. Valiokunta on saanut eräänlaisen määräysvallan monista eduskunnan päätettävistä asioista, vaikka niille olisi enemmistö eduskunnassa. Pandemian aikana hallituksen esittämiä torjuntatoimenpiteitä jouduttiin jopa hylkäämään valiokunnan kielteisen kannan takia. Valiokunnan toiminta on yleisesti hyväksyttyä, koska se puolustaa perustuslakia.

Valiokunta toimii kuitenkin poliittisesti. Se päätti äänestyksen jälkeen, että EU:n elvytyspaketti vaatii hyväksytyksi tullakseen eduskunnan määräenemmistön, vaikka lähes kaikki valiokunnan kuulemat asiantuntijat olivat toista mieltä. Eduskunnalla itsellään on valta muuttaa perustuslakia, mutta valiokunta on pieni kollektiivi. Toisaalta hyväksymismenettely määräenemmistöllä tuo päätökselle enemmän arvostusta ja oikeutusta.

Poliittiset virkanimitykset näyttävät edelleen olevan käytössä aina, kun sellaiseen on mahdollisuutta. Kaikki puolueet ovat hyödyntäneet saamansa tilaisuuden. Muutosta käytäntöön ei voi luvata mikään taho.

Kielteinen suhtautuminen politiikkaan ja sen myötä laskeva äänestysaktiivisuus ovat seurausta politiikan vieraantumisesta omaksi etupiirikseen. Äänestäjät päättävät silti vielä politiikan mandaatit. He ovat myös hyväksyneet, että politiikan puheet usein ovat populistisia eivätkä tuota lisäarvoa yhteiskunnan kehittämiseen. Suuriäänisimmät voittavat usein vaalit.

Puolueiden sisäpiireihin kuulumattomille politiikan toimintatavat tuntuvat vierailta, jopa vääristäviltä. Kansalaisilla ei ole äänestämiselleen kuluttajasuojaa. Politiikanteon hyvät tarkoitusperät jäävät taustalle, jos poliittinen laskelmointi dominoi.

Seppo Raatikainen

Kajaani