Mielipiteet

Lukijan mielipide: Pohjois-Suomi ilmasto-ongelmien ratkaisijaksi

Kuluvana vuonna maailmassa on suunnitteilla tai rakenteilla yli 2 400 uutta kivihiileen perustuvaa voimalaa, joista noin puolet Kiinassa. Kiina tuottaa lähes 60 prosenttia energiastaan hiilestä ja rahoittaa kolmanneksella rajojensa ulkopuolisia kehitteillä olevia hiilivoimaloita.

Yhdysvalloissakin hiilivoiman tuotannon odotetaan koronaepidemian väistyessä palaavan takaisin uusiutuvan energian rinnalle.

Suomessa kuluvana vuonna kivihiiltä käytetään energian tuotannossa (pääosin kehä kolmosen sisällä) kesimäärin yli 100 000 tonnia/kuukausi.

Nykyinen kivihiilen energiakäyttöä koskeva kielto Suomessa astuu voimaan (ehkä) vuonna 2029. Ville Niinistö (vihr.) on kautta aikain puheissaan luvannut kivihiilen käytön loppuvan Suomessa 10 vuoden päästä, mutta luvattu aikaikkuna on koko ajan paennut edessä.

Pohjois-Suomessa pitäisi toteuttaa ST-ykkösen perustajan Mika Anttosen esittämä lähes päästötön energian hankintamalli.

Esimerkiksi Pyhäjoelle rakennettavan Hanhikivi 1 ydinvoimalan tuottamalla sähköllä irrotetaan vedestä vety ja yhdistetään se lähialueiden teräs- ja puunjalostustehtaiden savukaasuista kerättävän hiilen seokseksi. Näin syntyvä hiilivety soveltuu maantie-, laiva- ja lentoliikenteen polttoaineiksi, jolloin fossiilien polttaminen minimoituu.

Ydinvoimalla tuotetun sähkön kokonaishiilijalanjälki (IPCC:n mukaan) on tuulivoimalla tuotetun energian tasoinen. Ydinvoimalan polttoaineena neljän kuutiosenttimetrin kokoisen uraanipelletin tuottama sähkö riittää keskimääräisen sähkölämmitteisen omakotitalouden koko vuoden sähköntarpeiksi.

Hanhikivi 1:n ydinvoimala hyödyntäisi myös Sotkamon Terrafamen kaivoksella talteen otettavan uraanin, jolloin kaivannaisjätteiden säteilyarvotkin minimoituisivat. Käytetty ydinpolttoaine upotetaan lähes puolen kilometrin syvyiseen kalliotunneliin, jossa se monikerroksisten esteiden suojaamana laantuu aikojen saatossa maapohjan perussäteilytasoon.

Pohjois-Suomeen syntyisi massiivinen määrä uusia työpaikkoja laitosrakentamisissa ja niiden jälkeisissä prosessien hoidoissa. Samalla kysesä oleva pioneerityö toimisi tulennäyttäjänä innovaatioiden toimeenpanossa globaalisti ja tietotaidon sekä teknologiaosaamisen maailmalle viennissä.

Suomalaisten nykyinen hiilijalanjälki on kokoluokaltaan hiekkajyvänen Saharassa, mutta kiinalaisten "huawein" vastineeksi suomalaisilta saama "nouhau" muuttaisi Saharan jatkossa keidas-maailmaksi.

Aulis Korhonen

Sotkamo