Mielipiteet

Lukijan mielipide: Puhetta metsästä

Kun metsästä puhutaan, niin kaikki ovat asiantuntijoita. Joitakin asioita ohjataan, painotetaan ja kuvataan mediassakin voimakkaasti, mutta jotkut sivuutetaan vaikenemalla.

Kestävän rahoituksen taksonomian ilmastokriteerit hyväksyttiin EU:ssa 9.12.2021.

"Paljon melua ja uhriutumista tyhjästä, tekisi mieli sanoa" oli toimittaja Marjatta Kurvisen käsitys kolumnissaan (KS 29.12.) EU:n taksonomiapäätöksestä, jota Suomi ja 12 Euroopan maata vastusti. Tämä on kansallisvaltioiden omaan päätäntävaltaan kuuluviin asioihin puuttumista ja sisältää mm. EU:n metsäsuunnitelmapakon yli 13 hehtaaria omistaville metsänomistajille.

Taksonomian ympäristökriteereistä päätettäessä niihin sisältyy uusia velvoitteita. Metsänomistajien tulisi jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle. Lisäksi esimerkiksi purojen ja vesistöjen rannoille tulisi jättää 30–60 metrin suojakaistat ja säästöpuiksi tulisi hakkuissa jättää kymmenen prosenttia puustosta.

Luonnonmukaisuuden vaatimuksia on pitkään toteutettu kansallisten ohjeiden mukaan ja metsänuudistamisvelvoitekin on jo vuodelta 1886.

Toteutuessaan rajoitteet aiheuttavat metsänomistajille jopa 200 miljoonan euron menetykset vuodessa.

"Metsävaramme ovat kasvaneet viimeisen sadan vuoden aikana kaksinkertaisiksi."

Metsävaramme ovat kasvaneet viimeisen sadan vuoden aikana kaksinkertaisiksi. Puuta on noin 2,5 miljardia kuutiometriä. Vuotuinen kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä ja poistuma noin 80 miljoonaa kuutiometriä. Valtakunnan metsien inventoinnin pääuutisena kerrottiin, että metsien kasvu on ensimmäistä kertaa pienentynyt sitten 1960-luvun. Puuvaranto kuitenkin edelleen kasvaa.

Syitä kasvun taantumiseen ovat mm. metsien suojelu, myrsky- ja metsätuhot, nuorten metsien kiivaimman kasvuvaiheen ohittaminen ja hoitorästit.

Asioista saa ja pitääkin keskustella, mutta esimerkiksi ala-arvoisen väitteen metsäneuvojien luotettavuudesta voi asettaa omaan arvoonsa. Se perustui Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Mika Niemisen (HS 23.12.) keskustelupalstalla heittämään kommenttiin, jossa hän sanoi soita ojitettavan suunnittelevan organisaation tukieurojen toivossa. Jos hallinnossa olisikin korjattavaa, niin metsäneuvoja ei ainakaan ole siihen syyllinen.

EU:n komission hyväksymä Suomen metsien ja puutuotteiden laskennallinen hiilinielu on 29,4 miljoonaa tonnia (CO2-ekv) vuodessa. Jos noin 4 miljoonan luonnontilaisen suohehtaarin hiilensidonta EU:ssa hyväksyttäisiin mukaan, lukema olisi 35 miljoonaa tonnia.

Suomen hiilidioksidin kokonaispäästöt olivat viime vuonna rapiat 45 miljoonaa tonnia, joka on hiukan yli promillen luokkaa maailman kokonaispäästöistä. Suomen kunnianhimoinen tavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä ei onnistu ilman Suomen metsäsektorin panosta.

Huolestuttavia ovat mm. ympäristöministeri Emma Karin, Ville Niinistön ja muutamien muiden euroedustajiemme metsätaloudesta esittämät asenteelliset vaatimukset, joille näyttää tukijoita löytyvän. Suomella on myös onneksi asiansa osaavia EU-edustajia, jotka pyrkivät tekemään parhaansa Euroopan metsätalouden hyväksi.

Meillä pitäisi olla yhteinen tavoite metsien tuotannosta, ilmastoneutraalista maailmasta ja monimuotoisesta luonnosta. Tasavallan presidenttikin on muistuttanut, että metsällä on monta ulottuvuutta ja korostanut yhteisen ymmärryksen merkitystä myös metsäkeskustelussa.

Pentti Huttunen

metsänhoitaja

Sotkamo