Lukijan mielipide: Sinisiä ajatuksia korkeakoulutuksesta
Ollessani yliopisto-opintojen vaihdossa Ranskassa Caen’in yliopistossa, mieleeni jäi heidän näkemyksensä yliopiston merkityksestä.
Orientaatioluentojen pitäjä kertoi, kuinka he kouluttavat alueen tarpeisiin juristeja, ekonomeja, opettajia jne.
Jos kaipasi kansainvälistä huippututkimusta tai uraa, he suosittelivat hakeutumaan Ranskan huippuyliopistoihin, joissa pystyi etenemään tutkimuksessa tai opinnoissa, kuinka pitkälle hyvänsä.
Suomalaista korkeakoulukeskustelua taas leimaa kapea näkökulma tutkimusyliopistojen vertailulistoista maailmalla ja alueiden tarpeiden unohtamisesta.
Molempia mahdollisuuksia tarvitaan ja yliopistokeskusten avulla olisi mahdollista rakentaa alueellisesti kattava yliopistollinen koulutusverkosto yhteistyöllä emoyliopistojen tai muiden kumppaniyliopistojen kanssa.
"Toivottavasti neljäs ministeri toden sanoo ja Kainuussa päästään jälleen kouluttamaan opettajia."
Kesällä 2019 vieraili silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) Kainuussa.
Minulla oli ilo olla kuljettajana ja autossa oli aikaa kertoa Kainuun kuulumisia ja toiveita uudelle ministerille.
Kerroin alati pahenevasta opettajapulasta Kainuussa ja esitin jo monessa keskustelussa esiin nousseen toiveen monimuotoisesta opettajankoulutuksesta alueen tarpeisiin sovitettuna.
Ministeri Saarikko lupasi harkita ehdotusta, mikäli ehdotuksia ministeriöön tulee. Tiede- ja kulttuuriministerivaihdosten myötä tätä keskustelua on jatkettu Hanna Kososen , Antti Kurvisen ja viimeisimpänä ministeri Petri Honkosen sekä heidän esikuntiensa kanssa.
Samaan aikaan opettajien koulutushanketta on valmisteltu hyvässä yhteistyössä Oulun yliopiston ja Kainuun toimijoiden kesken. Toivottavasti neljäs ministeri toden sanoo ja Kainuussa päästään jälleen kouluttamaan opettajia.
Opiskelu tosin tapahtunee nykyaikaisin metodein, toiveet Kajaanin opettajankoulutuskampuksen takaisin saamisesta taitavat olla ylioptimistisia.
Näitä opetukseen liittyviä ja muita uusia kainuulaisia "sinisiä ajatuksia" tarvitaan myös keväällä valittavalle eduskunnalle sekä hallitusohjelmaan ehkä enemmän kuin koskaan rajusti muuttuneen maailmanpolitiikan ja sen vaikutusten vuoksi.
Kirjoittaja on Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (kesk.).
Kommentit
Jätä kommenttiUusi "yöjuna" haihattelu vaaleihin, uskoo ken tahtoo
2.2.2023 21:57
Kirjoittaja on aivan oikeassa, vain yliopistokaupungit tulevat tulevaisuudessa pärjäämään. Tämä kuulostaakin lähinnä kuuluisalta ”yöjuna” vaalihuokaukselta näin vaalien alla.
Ajatus siitä, että Kajaaniin saataisiin yliopistokoulutusta on valitettavasti kahden asian koukussa:
1. Seuraavat kolme hallitusta korjaa tämän hallituksen jättivelkaantumista ja yrittää säästää Suomen konkurssilta. Nyyisen tason rahoja voidaan allokoida uudella tavalla koulutukseen, mutta tuskin uusia alueellisia koulutuksia avataan. On totta, että työllisyysaste on parantunut, mutta tehdyt kokonaistyötunnit ovat merkittävästi vähentyneet Suomessa.
2. Kyvykkäitä hakijoita on vaikea saada. Nyt Kajaanin ammattikorkekoulu yrittää saada Afrikasta ja Aasiasta opiskelijoita, jotta saataisiin edes jostakin opiskelijoita koulun olemassaoikeudelle. Gooogleta: Kajaanin ammattikorkeakouluun on helpoin päästä Suomessa ja Kajaanista valmistuneilla on huonoin palkka. Mistähän nämä kertovat? Syksyisin kaikki, jotka kävelevät sisään pääsevät AMK:n opiskelijoiksi! Täytetäänhän edes aloituspaikat, vaikka lopettavatkin.
Jotain pitäisi tehdä asian suhteen. Vaikea kuvitella, että muihin koulutuksiin saataisiin tänne kyvykkäitä hakijoita. Kyvyt Kajaanin nykyisen virkamies- ja luottamushenkilöiden osalta TÄMÄNKIN asian hoitamiseen on jo näytetty.
Ei tuulimyllyjä
1.2.2023 8:10
Parasta päivää aika on mennyt ohi. Matti Vanhanen ym.keskustapolitiikot ovat pettäneet Kainuun kansan.Nyt kun vaalit lähenee niin lupauksia sinne ja tänne esitetään. Kun vaalit ovat ohi niin lupaukset keskustalta unohtuu.
Raili Realisti
30.1.2023 8:54
Nämä ”siniset ajatukset” ovat lähinnä vaalien edus populismia. Realismi tappaa populismin. Valitettavasti.
Kainuun on väkimäärältään Manner-Suomen toiseksi pienin (70506). Pienin on Keski-pohjanmaa (67831). Sillä erotuksella, että Kainuun on yli neljä kertaa pienempi, kuin Keski-Pohjanmaa jos verrataan asukkaita/ km2. Kummassakin mainitussa maakunnassa AMK on korkein koulutusmahdollisuus.
Lähin eli Oulun yliopisto tuottaa maakunnalleen korkeakoulutettua nuorisoa. Pohjois-Pohjanmaa maakuntana on 413536 asukkaalla Manner-Suomen 4. suurin maakunta asukasluvultaan.
Epärealistista haikailua voi ennen vaaleja harrastaa, mutta se paistaa olemattomilla argumenteilla hyvin läpi.
Kasvatustieteen kandin/maisterin opinnot kestää Oulussa muutaman vuoden, joten on avartavaa lähteä sisäsiittoisesta Kainuusta lukion jälkeen näkemään, mitä muualla on ja mitä muualla ajatellaan.
Pravda
30.1.2023 21:16
Kokkolassa on pysyvä opettajankoulutus Jyväskylän yliopistosta.
Tillin tallin
28.1.2023 19:16
Vaikka Kainuussa on paljon kepulaisia, on niitä vielä enemmän Oulussa. Siinä perusta miksi kävi niin kuin kävi. Lisäksi kokkari opetusministeriön vartioimassa Keski-Suomen etuja. Niin pienestä ja vähästä on kyse kun tehdään vuosikymmenten moka. Ei jatkoon.
Ajantasalla
28.1.2023 14:28
On tässä ollut kyllä aikaa toimia ja havaita paikallinen lääkäri-ja hoitajapula opettajien lisäksi!nytkö vasta havaitaan,ennakointi on puuttunut muitten hössötysten,ilmasto,energia jne..merkeissä.kriiseillä ei kannata enää kaikkea selitellä nykyisten hallituspuolueiden.
Ymmärtänyt
28.1.2023 11:50
Kainuu tarpeisiin tarvitaan yliopisto, jossa alueen tarpeisiin koulutetaan mm lääkäreitä, lastentarha- ym opettajia ja muita maistereita.
Olisitte jo silloin toimineet
28.1.2023 11:45
Kajaanista loppui opettajakoulutus keskustan Matti Vanhasen hallituksen aikana.
Kainuustakin oli silloin ministerinä kyseisessä hallituksessa Paula Lehtomäki.
Miksi keskustapuolue ei silloin puolustanut hallituksessa opettajakoulutuksen säilyttämistä Kajaanissa?
Kopa
29.1.2023 6:50
Yliopistot ovat autonomia, eli päättävät itse koulutuksestaan, lakkautetaan jo vai ei. Tässä ylimääräisestä koulutuksesta päättää ensin yliopisto, joka hakee sille rahaa sitten ministeriöltä..