Lukijan mielipide: Tulevaisuuden hankkeet tehdään yhdessä
Mielipidekirjoituksessaan (Ylä-Kainuu 12.1. ja KS 12.1.) Juhani Seppänen nosti esille huoltaan Kainuun Etu Oy:n hankkeiden jatkosta. Osa hankkeista ja tekijöistä siirtyivät Kajaanin ammattikorkeakoululle (KAMK) vuoden vaihteessa osaksi noin 100 henkilön hankkeissa työskentelevää joukkoa. Kuntien ja yritysten kehittämistoiminnan tukemiseksi olemme perustaneet kuntapalvelun, jossa osaamistamme tarjotaan hankeideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.
KAMK:n hakijoista yli 80 prosenttia tulee Kainuun ulkopuolelta. Valmistuneista keskimäärin 65 prosenttia työllistyy alueellemme ensimmäiseen työpaikkaan. Samaan aikaan jokainen valmistunut ammattilainen on ollut harjoittelussa, tehnyt opintojen ohessa projekteja sekä opinnäytetyön, joilla osaamista ja työtä on kehitetty. Samalla viimeisen 10 vuoden aikana opiskelijamme ovat perustaneet yli 150 yritystä Suomeen. Merkittävä alihyödynnetty mahdollisuus on työllistää Kainuuseen yli 90 maasta tulleet kansainväliset opiskelijat tukemaan yritysten vientiä.
Yhdistämällä koulutusta ja hanketoimintaa pystymme tarjoamaan laaja-alaisesti osaajia hankkeeseen. Näin toimien osaaminen kertyy Kainuuseen ja valmiudet lähteä myös kansainvälisiin kehittämistehtäviin kasvavat. Kehittämistyössä vaadittava osaamisen kartuttaminen on pitkäjäteistä työtä. Opiskelijoiden kautta pystymme myös itse kasvattamaan näitä osaajia.
Suomi haluaa tukea osaamisen kehittämistä. Siksi hankkeet, joissa tulosten lisäksi syntyy osaajia, saavat erityiskohtelua. Käytännössä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) perusrahoitus kasvaa hankkeiden myötä. Kirjoittaja viittaa merkittävään 65 miljoonan euron hankesalkkuun 20 vuoden aikana. Jos näihin hankkeisiin olisi voitu soveltaa edellä mainittua toteutusmallia OKM:n rahoitus olisi hankkeiden tulosten lisäksi tuonut Kainuuseen rahoituksen 340 henkilötyövuodelle laskennallisella 3000 euron kuukausipalkalla.
KAMK on strategiansa mukaan suunnannut kehityspanoksia koko Kainuun hyväksi. Tästä esimerkkeinä toimivat Suomussalmella toteutettava sairaanhoitajien koulutus (OKM), verkostossa Puolangalla toteutettava noin 2 miljoonan euron energiahanke (KareliaCBC) tai usean korkeakoulun ja viranomaisten yhteinen ja Euroopan laajuinen palo- ja pelastustoimen tietojohtamishanke (EU Horizon2020). Noin 80 vuotuisen hankkeen ja noin 10 Kajaanin ulkopuolella toteutettavan koulutuksen vaikuttavuus säteilee merkittävästi laajemmalle alueelle kuin kirjoittajan uhkakuvana näkemälle Kajaani-keskeisyydelle.
Kutsun avoimesti kaikki halukkaat tekemään kanssamme työtä. Kainuun, ja laajemminkin toiminta-alueemme, osaajapulaa voidaan ratkaista työllistämällä valmistuvia ammattilaisillamme. He ovat kansallisilla mittareilla, antamansa palautteen mukaan Suomen tyytyväisimpiä koulutukseensa. Tämä on saavutettu yhdessä osaavien opettajien, monipuolisten hankkeiden sekä yhteisöllisen tekemisen avulla osana työelämäverkostoa. Tulevaisuus tehdään yhdessä!
Matti Sarén
rehtori
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kommentit
Jätä kommenttiTutkija tieteen avaruudesta
21.1.2021 1:32
KAMKissa ongelmana on, että rönsyillään joka suuntaan, mistä vain rahaa saadaan. Pitkäjänteinen strateginen kehittäminen puuttuu. Pitäisi keskittyä valittuihin alueisiin ja pyrittävä vahvistamaan niitä kansainväliselle tasolle.
Hanketta hankkeen perään -toiminta ei tuota oikeaa vaikuttavuutta ja hyötyä alueelle. Toisaalta aluerahoitusmekanismi tähän toimintamallin ajaa. EUn aluerahat on kuitenkin käytettävä, muuten niitä ei seuraavalla kaudella saada.
Ongelma on myös, että osaavaa porukkaa on vähän, eikä tänne ole helppo houkutella kokeneita tekijöitä muualta. Aivan liian usein tyydytään maakuntasarjan tuloksiin, eikä olla tarpeeksi kunnianhimoisia. Nuorissa olisi potentiaalia, mutta pitäisi olla hyvän ”mentorit”. Kovan luokan sitoutunutta tekijäporukkaa on valitettavan vähän, eikä se riitä, että rehtori tekee avauksia joka suuntaan. Jonkun pitäisi avaukset hoitaa tuloksiin asti.
Kilpailu AMKkien välillä tulee vain kovenemaan jatkossa ja tässä KAMKin pitäisi pärjätä nyt ketteryydellään. KAMKin omistaa kaupunki ja tämä omistajuus mahdollistaisi uusia tapoja toimia, mutta vaatii kaupungilta vahvaa pelisilmää tilanteesta. Esim. pitkäjänteinen panostaminen ulkomaisten opiskelijoiden saamiseen Kajaaniin olisi nyt aloitettava erillisrahoituksella pikaisesti.
Tulevaisuutta kohden
19.1.2021 18:19
KAMK:in hanketoiminnan hyötyä alueelle arvioitaessa on kaksi puolta. Rehtori nostaa esille kirjoituksessaan, että jokainen hanke-euro, jonka KAMK saa, tuottaa KAMKille myös tulosrahaa OPM:ltä, eli lisää rahaa Kainuuseen. Tuon tulosrahan se voi käyttää niin kuin haluaa, joko palkkoihin tai muihin kustannuksiin.
Toinen puoli on sitten se, ja hanketoiminnassaan varmaan pääasia ainakin rahoittajan mielestä, mitä niillä hankkeilla saadaan aikaan.
KAMK kärsii hanketoiminnassaan samasta asiasta kuin kaikki ammattikorkeakoulut. Opettajat on AMK:issa suhteellisen hyvin palkattuja, heillä on pitkä kesäloma ja pysyvä virka. Heillä ei palkkansa eteen ole velvollisuus tehdä enää hanketyötä, suositus toki. Eri asia kokonaan, kuinka paljon hankkeille jää edes aikaa.
Niinpä hankkeisiin päätyvät nuorimmat taloon tulijat. Niistä he, jotka osoittautuvat osaaviksi, päätyvät vähitellen opettajiksi tai yliopettajiksi ja poistuvat hankkeiden käytännön toteutuksesta. Hankkeita tulee toteuttamaan uusi polvi nuoria työntekijöitä.
Tuo tarkoittaa, että hanketyöt tehdään aina kokemattomimmalla porukalla. Heitä neuvovat kokeneimmat sen verran kuin ehtivät vasemmalla kädellä muiden kiireiden ohessa.
Tuo tarkoittaa sitä, että hankkeiden tulokset hyvin harvoin nousevat yhdessäkään AMK:issa edes lähelle sitä tasoa, mihin varsinaiset projektiyksiköt (VTT, LUKE, yliopistojen tutkimuslaitokset (ei-opettavat yksiköt) pystyvät.
Sivusta seuranneena sama näkyy Kainuussakin: KAMK:in hanketyön jälki ei pärjää alueiden yliopistoille (Oulu ja Jyväskylä) eikä VTT-Mikesille. Pikkulinnut ovat viimeisenä 1-2 vuotena lauleskelleet myös, että joihinkin hankkeisiinsa KAMK:illa on ollut vaikeuksia löytää jopa niitä kokemattomampia työntekijöitä.
Tietysti Kainuu tarvitsee KAMK:ia ja sen hengissä pysymisestä olisi huolehdittava. Rakennerahaston varojen käyttö AMK:in tukemiseen sen sijaan, että hanketoiminnalla pyrittäisiin saamaan alueelle suurin mahdollinen hyöty, on silti kyseenalaista.
Yhteistyö sen sijaan on aina kannatettavaa. Se on KAMKille myös hyvä tapa nostaa hankeosaamista ja hankkeiden tuloksellisuutta.
Näinpäon
19.1.2021 11:54
Muutaman vuoden sisällä KAMK tulee siirtymään OAMK:in alaisuuteen. Siirron yhteydessä luvataan, että toiminta säilyy Kajaanissa, mutta muutaman vuoden päästä kaikki ”kiinnostavat” koulutusalat samoin kuin hanketoiminta siirtyy Ouluun ja Kajaaniin jää enintään sairaanhoitajakoulutuksen tapaista alueella välttämättä tarvittavaa opetustoimintaa ja sitäkin pienissä määrin.
Sarenin väite hanketoiminnan yhdistämisestä opetukseen ei toimi: opettamisen kompetenssitarve on täysin erilaista kuin kansainvälisten projektien hakemus- ja toteutustoiminta. Valitettavasti Kajaanin kaupungin toteuttama ratkaisu syöksee koko maakunnan aitoon Nälkämaa -luokkaan.