Mielipiteet

Lukijan mielipide: Uhkien kautta mahdollisuuksiin Kainuussa

Maamme hallituksissa on vuosikymmenet puhuttu Suomen harvaanasuttujen seutujen elinkelpoisuuden säilyttämisestä. Tavoitetta ei ole hoidettu, ja asutuksen keskittyminen on ollut jopa hallitsematonta. Erityisen voimakas negatiivinen kehitys on ollut Itä-Suomen kunnissa, suhteellisesti eniten Kainuussa.

Perinteisestä aluepolitiikasta ei enää edes puhuta. Kun hallitus yrittää tasapainoilla koronarokotteen kanssa alueellisesta kattavuudesta, maamme päälehti (HS 13.4.) arvostelee sitä "tunkkaisesta aluepolitiikasta".

Timo Aron ja kumppaneiden laatimalla kuntien rankinglistalla Kainuun kunnat keikkuvat häntäpäässä (SK 11/2021). Yritysten määrän ja kunnan taloudellisten resurssien perusteella mitattu kuntien järjestys kuvaa kovia faktoja kuntien eriarvoistumisesta maassamme.

Globaalin markkinatalouden pidäkkeetön kehitys on saatu aikaan tietoisella politiikalla. Suurille yrityksille on ns. uusliberalismin nimissä annettu vapaa toimintakenttä. Markkinataloutta yli-ihannoidaan julkisen talouden kustannuksella. Kuntien valtionosuuksia on leikattu ja julkisia palveluja karsittu. Valtio on lopettanut alueellisia toimintayksikköjä ja siirtänyt ne pääkaupunkiseudulle. Valtion työpaikat Kainuussa ovat huvenneet olemattomiin. Ihmisten hyvinvointieroja on tietoisesti kasvatettu.

Valtaosa Kainuun kunnista joutuu vaikeaan tilanteeseen. Kuntien perustehtäviä mitoitetaan kantokyvyn mukaan. Paine myös koulutuspalvelujen siirtoon perustettavalle maakuntahallinnolle kasvaa.

Koronakriisin jälkeen valtio julkisen talouden tasapainottamisen paineessa keskittää myös sosiaali- ja terveyspalveluja suuremmiksi yksiköiksi yliopistosairaaloiden ympärille. Uhkana on Kainuun sotepalvelujen liittäminen Pohjois-Pohjanmaahan. Valtio käynnistää piirihallintojen yhdistämisen. Kainuun ely-keskus on vaarassa siirtyä Ouluun, ja Kajaanin jää parin hengen etätoimisto.

Kuntien ja ihmisten tasa-arvon kannalta tämä on turmiollista. Kuntalaisten tulee saada peruspalvelut läheltä. Kainuussa tämä negatiivinen kehitys on jatkunut pitkään. Tulee käynnistää konkreettinen maakunnallinen edunvalvonta sen puolesta, että perukkalaiset saavat kompensaatioita etääntyviin palveluihin hinnoittelussa ja matkakovauksina.

Kainuun aleneva väestö- ja työvoimakehitys on virittänyt keskustelun kuntaliitoksista. On esitetty yhden kunnan Kainuuta. Tässä on ainakin kaksi ongelmaa: Miten yksi yksikkö hoitaa koko Kainuun peruspalvelut? Yhden kunnan ympärillä ei tarvita enää Kainuun maakuntaa.

Kuntien määrän sijaan tulee arvioida palvelujen rakenteita. Ranskassa on kuntia enemmän kuin Kajaanissa asukkaita; miljoonan asukkaan kunnista lilliputtikuntiin, kuten yhden asukkaan Rochefourshat. Paikalliset palvelut hoidetaan, vaikka niissä ei ole pysyvää asutusta. Ranskassa perusterveydenhuolto saa kiitosta.

Ongelmat eivät häviä kuntia lakkauttamalla. Pienetkin kunnat ovat tärkeitä paikallisidentiteetin vahvistajina. Ne palvelut, joita ne eivät kykene hoitamaan, siirretään isommille hartioille. Pienet kunnat tuottavat jäljelle jäävät koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja arkipäivän viihtyvyyteen liittyvät palvelut valtionosuuksilla.

Enemmän tulee kiinnittää huomiota käynnissä olevaan teknologiseen vallankumoukseen. Koronaepidemian sivutuotteena on saatu huikea digiloikka. Tietoverkkoympäristön nopea muutos nähdään vain etäyhteyksien parantumisena, vaikka siihen sisältyy ihmisten käyttäytymistä totaalisesti muokkaava kehitystrendi.

Lääkäri-, kauppa- ja muita palveluja hoidetaan jo verkon avulla, kehitysusko avaa mahdollisuuksia myös vähäväkisille kunnille ja haja-asutusalueille myös Kainuussa.

Paavo Keränen

kuntavaaliehdokas (vas./sit.)

Kajaani