Mielipiteet

Lukijan mielipide: Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä kehitettävä

Kainuun työmarkkinoita luonnehtii polarisaatio, jossa on samaan aikaan osaajien rekrytointivaikeuksia sekä rakennetyöttömyyttä, ja iso osa työikäisistä on työvoiman ulkopuolella. Työttömyys on Kainuussa viime vuosina alentunut, mutta edelleen meillä on suuri joukko ihmisiä, joilla on merkittäviä ja pitkittyneitä haasteita työllistymisessä. Tämä koskettaa erityisesti vammaisia ja osatyökykyisiä työttömiä.

Esimerkiksi Kajaanissa oli tämän vuoden tammikuussa 1801 työtöntä työnhakijaa (10,7 prosenttia). Määrä on huomattavasti isompi, jos lukuun lisätään samaan aikaan eri aktiivitoimenpiteissä (muun muassa kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, työvoimakoulutus) olevat, jolloin puhutaan laajasta työttömyydestä. Noin puolet työttömistä on niin sanottuja rakennetyöttömiä, ja pitkäaikaistyöttömiä on joka viides. Joka seitsemäs oli luokiteltu vammaiseksi tai pitkäaikaissairaaksi työttömäksi. Varsinkin yli 50-vuotiailla miehillä työttömyys on pitkittynyt. Merkille pantavaa on, että jopa neljäosalla työttömistä on terveysrajoitteita liittyen eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja mielenterveysongelmiin.

Tutkimuksista tiedämme, että pitkään työttömänä olleen tilanne on usein vaikea etenkin silloin, kun heikentynyt työkyky yhdistyy osaamisen vajeisiin, sosiaalisiin haasteisiin ja elämänhallinnan ongelmiin. Liian usein paljastuu, ettei kasautuviin ongelmiin ole tartuttu riittävän ajoissa. Työttömien työkykyongelmat ja palvelutarpeet jäävät usein piiloon, eivätkä he välttämättä itsekään hakeudu aktiivisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Työttömien työkyvyn seuranta on kaikkiaan puutteellista. Nykyisessä siiloutuneessa etuus- ja palvelujärjestelmässä ei ole usein selvää, kenelle työttömien työkyvyn seuranta ja tukeminen kuuluvat. Tarvitaan kuntoutus- työllisyys- ja sosiaalipalvelujen tiiviimpää ja koordinoidumpaa yhteistyötä ja uusia palvelumalleja.

Vaikka vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys on ollut pitkään alhaista, on heillä halua ja potentiaalia työllistyä, mikäli on mahdollisuuksia riittävään tukeen ja työolojen järjestelyyn. Selvitysten mukaan Suomessa vammaisista henkilöistä hieman alle puolet pyrkii työelämään ja noin kolmannes on työskennellyt viimeisen kahden vuoden aikana. Kolmanneksella vammaisista on hyvä tai erinomainen työkyky ja useat tavoittelevat säännöllistä osa-aikaista työtä.

Nyt työllisyydenhoidossa kuntien rooli ja vastuu tulee kasvamaan. Kainuu on mukana sekä työllisyyden kuntakokeilussa että valtakunnallisessa osatyökykyisten työkykyohjelmassa. On tärkeää pitää huolta, että niissä kehitettävät toimintamallit eivät jää pelkästään kokeilujen ja hankkeiden aikaisiksi tuotoksiksi vaan hyvät käytännöt juurrutettaisiin pysyviksi malleiksi ja rakenteiksi.

Pidän tärkeänä, että Kainuuseen luotaisiin oma laaja-alainen ja tavoitteellinen vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisen "yhteiskuntasopimus", ikään kuin systeeminen työllistymismalli, jossa olisi mukana sekä yritykset, julkisen sektori, oppilaitokset että järjestöt. Työllistymisen edistämisessä on oleellista vahvistaa mm. yritys- ja työnantajayhteistyötä, työkykyjohtamista, ammatillista kuntoutusta, aktiivista ja jalkautuvaa työnetsintää ja tuetun työllistymisen malleja. Vain riittävän monialaisella ja eri osapuolet sitouttavalla työllisyydenhoidolla on mahdollisuus saada pysyviä muutoksia aikaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kajaanin vasemmisto korostaa, että vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen kehittäminen ja työkyvyn tukeminen tulee ottaa strategiatyön keskiöön. Kyse on paitsi kuntatalouden ja työllisyysasteen vahvistamisesta myös ennen kaikkea ihmisoikeuksien toteutumisesta, jossa kaikilla on mahdollisuus elää arvokasta ja merkityksellistä elämää ja olla yhteiskunnan täysivaltainen jäsen.

Jari Lindh

yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti, yliopistonlehtorikuntavaaliehdokas (vas.)Kajaani

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä