Maakaasun käyttö on vähentynyt teollisuudessa lähes puolella, mutta sitä ei nähdä katoavana energianlähteenä – Baltian putki haastaa Venäjän tuonnin
Julkaistu: 7.1.2020 klo 15:04Tähän saakka maakaasua on tullut Suomeen putkea pitkin ainoastaan Venäjältä Imatran kautta. Tammikuun ensimmäisenä päivänä kaasua alkoi virrata kaupalliseen käyttöön myös Balticconnectorissa, Suomen ja Viron välisessä merenalaisessa putkessa. Tulevaisuudessa on tavoitteena, että Balticconnectorista tuotavat kaasut voisivat olla biokaasua, nesteytettyä maakaasua tai synteettisiä kaasuja.
Suomen kaasumarkkinat avautuivat kilpailulle vuodenvaihteessa, mutta maakaasun käyttö teollisuudessa ja energianlähteenä on vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa lähes puolella.
10–15 vuotta sitten maakaasun käyttö oli huipussaan, kun sitä käytettiin noin 45 terawattituntia vuodessa. Vuonna 2018 maakaasua tarvittiin enää 25 terawattitunnin verran, osoittavat Suomen Kaasuyhdistyksen luvut.
– Suurin syy tippumiselle on se, että maakaasua verotetaan enemmän kuin muita polttoaineita, siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä sanoo.
Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan energiaverotuksen uudistamista hallitusohjelman kirjausten pohjalta.
Tähän saakka maakaasua on tullut Suomeen putkea pitkin ainoastaan Venäjältä Imatran kautta.
Tammikuun ensimmäisenä päivänä kaasua alkoi virrata kaupalliseen käyttöön myös Balticconnectorissa, Suomen ja Viron välisessä merenalaisessa putkessa.
– Parin vuorokauden kokemuksella näyttää, että kaasua virtaa Balticconnectorissa koko ajan, Olli Sipilä kertoo.
Maakaasu on tullut Baltian suunnasta, mutta lähteitä Sipilä ei pysty yksilöimään. Todennäköisesti kaasu on peräisin monesta lähteestä.
Olli Sipilä uskoo, että Venäjältä tuotavan maakaasun tarve vähenee nyt uuden reitin myötä.
Liikenteessä uudenlaisen maakaasun näkymät ovat lupaavat, toteaa kaasualan edunvalvojan Suomen Kaasuyhdistyksen asiantuntija Heikki Lindfors .
– Viime vuosina on otettu käyttöön runsaasti LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua käyttävää laiva- ja rekkakalustoa. Lähipäästörajoitukset ovat edistäneet käyttöä.
Kaasuhenkilöautojen määrä ylitti Suomessa juuri 10 000 rajan. Balticconnectorin maakaasua voi käyttää kaasuauton tankkaamiseen, mutta yksityiset autoilijat ovat mieltyneet biokaasuun, joka on ympäristöystävällistä ja tukee kotimaista maataloustuotantoa.
Kaasua käytetään tällä hetkellä lähinnä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, huippulämmön tuotannossa lämpölaitoksissa, teollisissa prosesseissa ja raskaassa liikenteessä.
– Näissä kohteissa kaasua voi olla käytännössä vaikeaa korvata tällä hetkellä, Heikki Lindfors arvioi.
– Fossiilinen maakaasu voidaan kuitenkin korvata uusiutuvilla kaasuilla. Sitä voidaan korvata biokaasulla sekä tulevaisuudessa uusiutuvalla sähköllä tuotetusta vedystä valmistettavalla synteettisellä kaasulla. Nämä eivät aiheuta juuri ollenkaan ilmastopäästöjä.
Olli Sipilä ei näe maakaasua katoavana energianlähteenä, vaikka se fossiilinen onkin: maakaasulla on pienemmät ilmastopäästöt kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla ja hyvin vähän lähipäästöjä.
– Maakaasu voi auttaa nopeasti siirtymisessä kohti hiilineutraalimpaa yhteiskuntaa tukien tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä sekä yhteiskunnan sähköistymistä. EU:kin näkee, että maakaasut ovat osa siirtymäratkaisua. Maakaasun poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 40 prosenttia pienemmät kuin kivihiilellä.
EU:ssa kaasulla on enemmän merkitystä, koska Euroopassa rakennukset lämpenevät pääasiassa kaasuverkolla, kun Suomessa taas kaukolämmöllä.
Vain pieni osuus
Maakaasun osuus Suomen kaikesta energiankäytöstä on nykyään 6–8 prosenttia.
Tilastokeskuksen vuoden 2019 tammi-syyskuun tilastosta käy ilmi, että eniten energiaa saadaan puupolttoaineista.
Puupolttoaineet 26 %
Öljy 24 %
Ydinenergia 19 %
Hiili 7 %
Maakaasu 6 %
Turve 4 %
Tuulivoima 2 %
Biokaasu ja LNG
Kun vuonna 2018 Venäjältä tuli Suomeen maakaasua 25 terawattituntia, biokaasun käytön osuus oli vain 1 terawattitunti.
Balticconnectorissa liikkuu sekä maa- että biokaasu kaasumaisessa muodossa.
Nesteytetty kaasu eli LNG on samaa kaasua, mutta se on logistiikka- ja varastointiratkaisu kaasuputkiston ulkopuolelle, eikä siis liiku Balticconnectorissa.
Tällä hetkellä Suomeen tuodaan LNG:tä Porin ja Tornion terminaalien kautta, ja tulevaisuudessa myös Haminasta.
Tulevaisuudessa on tavoitteena, että Balticconnectorista tuotavat kaasut voisivat kuitenkin olla markkinan näkökulmasta biokaasua, nesteytettyä maakaasua tai synteettisiä kaasuja.
Kommentit
Jätä kommenttiJyrki Kraften
9.1.2020 16:33
Nyt puhutaan järkeä lehti jutussa. Tässä jatkoa järkevään lehtijuttuun.
Sähköauton akkuja ei ole järkevää ladata sähköllä, mikä on tuotettu biokaasulla tai maakaasulla, kun tämän saman kaasun voi tankata biokaasu auton tankkiin ja ajaa biokaasulla. Huomattavasti järkevämpi vaihtoehto on biokaasu auto.
Sähköauto pirun huono keksintö, koko maapallon autokannan korvaajaksi.
Saksa käyttää kaasua sähkön tekemiseen ja Suomessa tehdään kaasusta sähköä, millä sitten ladataan sähköautojen akkuja. Kysynpä vaan onko tässä mitään järkeä? Suoraan kaasun käyttö biokaasu autossa on energia tehokasta, kuin tehdä siitä ensin sähköä, millä ladata sähköautojen akkuja.
Maatiloilla tuotettu biokaasu/biometaani on kestävä polttoaine ratkaisu tuhansiksi vuosiksi eteenpäin, sillä biokaasusta saadaan kaikki vesi pois erotettua.
Suomen valtio omisteisia biokaasu tuotantolaitoksia maatiloille, joiden kanssa valtiolla on sopimus biokaasun tuotannosta.
Uusi AUTON moottori on kehitetty Suomessa, joka on toimintavarma, melkein äänetön ja saasteeton, kun polttoaineena biokaasu/biometaani. Myös nestemäiset polttoaineet palavat puhtaamin. PIENLENTOKONE ja HELIKOPTERI voi käyttää samaa moottori keksintöä kuten, traktorit, rekat, junat ja laivat.
outi-73
7.1.2020 18:00
Maakaasusta pitää ensin tehdä biotuotteita ja sitten niistä mehupillejä ja korvapuikkoja.