Kotimaa

Maanviljelijöitä kannustetaan hakemaan tänä syksynä yhteisiä poikkeuslupia valkoposkihanhien ampumiseen viljelyksiltä

Valkoposkihanhi halutaan tulevaisuudessa EU:ssa metsästettäväksi riistalajiksi.

Maatalousyrittäjiä kannustetaan tänä syksynä yhteisten poikkeuslupien hakemiseen valkoposkihanhien karkottamiseksi viljelmiltä myös lintuja ampumalla.

Tähän päätyi nopeimpana toimena valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen estämistä selvittänyt maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä.

Valkoposkihanhien ampumiseen on tähän mennessä myönnetty vain kaksi poikkeuslupaa, joista toisesta on valitettu. Hakemuksia on tänä vuonna jätetty kahdeksan, joista ratkaisut saadaan piakkoin.

Työryhmän mukaan oikeudellisten edellytysten täyttyessä poikkeusluvat ovat välittömästi toimeenpantavissa.

Metsästys ei ole vielä mahdollista

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentäminen edellyttää työryhmän mukaan kokonaisvaltaista ratkaisua.

Ratkaisu koostuu sekä lintujen karkottamisesta poikkeusperusteisesti, että niille soveltuvista ruokailupaikoista (lintupelloista), joille karkotetut linnut voivat siirtyä. Jos vahinkoja ei voida ehkäistä karkottamalla, korvataan vahinkoja uudistuvan korvausjärjestelmän kautta.

Valkoposkihanhen kannan hallinta metsästämällä ei lintudirektiivin asettamien rajoitteiden vuoksi ole Euroopan unionin alueella tällä hetkellä mahdollista.

Työryhmän mielestä valkoposkihanhi olisi sisällytettävä lintudirektiivin liitteeseen II EU:n alueella metsästettäväksi lajiksi.

Työryhmä esittääkin, että Suomi edistää aktiivisesti tätä tavoitetta yhteistyössä muiden valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista kärsivien EU-maiden kanssa.

Luvan voi käyttää, kun tilanne on päällä

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) piti hyvänä, että nopeat toimet päästään aloittamaan jo tänä syksynä.

– Jo se, että parannetaan vahinkoja kärsineiden informointia, on tärkeätä. Näin he tietävät paremmin mahdollisuutensa hakea ja saada poikkeus valkoposkihanhien karkotukseen ampumalla silloin, kun muista keinoista ei ole ollut apua.

Mikkosen mukaan on myös hyvä, että viranomainen voi antaa luvan poikkeuspäätöksen välittömälle täytäntöönpanolle oikeudellisten edellytysten täyttyessä.

– Tämä mahdollistaa sen, että poikkeusluvan voi käyttää silloin, kun linnut ovat paikalla ja tilanne päällä.

Viime keväänä hanhien aiheuttamat viljelysvahingot etenkin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa olivat mittavia.

– Hanhet pysähtyivät muuttomatkoillaan poikkeuksellisen pitkiksi ajoiksi pelloille ja saivat aikaan valtavia tuhoa syömällä puhtaaksi juuri kylvetyt pellot ja laidunnurmet, Mikkonen sanoi.

"Kerran suojeltu ei voi olla aina suojeltu"

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan jokainen ehdotettu toimi tarvitaan.

– Nykyiset karkotuskeinot ovat osoittautuneet tehottomiksi. Siksi tarvitaan ampumisen salliva poikkeuslupajärjestelmä.

Lepän mukaan hallituksen on vietävä EU:ssa eteenpäin tavoitetta saada valkoposkihanhesta normaalisti metsästettävä riistalaji.

– Kerran suojeltu ei voi pysyä suojeltuna loputtomiin.

Lintupeltoja 3 000–5 000 hehtaaria

Työryhmä suosittaa vuosille 2021–2022 nykyisen poikkeuslupajärjestelmän kehittämistä. Lisäksi työryhmä esittää, että luonnonsuojelulain vireillä olevassa uudistuksessa tarkasteltaisiin mahdollisuuksia myöntää laajempia alueita, esimerkiksi kuntaa tai sen osaa, koskevia poikkeuksia.

Karkotuskeinojen tutkimusta, kehittämistä ja käyttöä tulee työryhmän mukaan jatkaa.

Lintupellot voidaan toteuttaa tulevalla maatalouden CAP-rahoituskaudella ympäristökorvausjärjestelmässä joko ympäristösitoumuksen osana tai ympäristösopimuksena.

Häiriöttömiä lintupeltoja tarvitaan valkoposkihanhia varten arviolta 3 000–5 000 hehtaaria. Esimerkiksi entisiä turvetuotantoalueita voidaan hyödyntää lintupeltoina.

Työryhmä esittää alueellisten hanhityöryhmien perustamista viljelyvahingoista kärsivien ely-keskusten toiminta-alueille.

Hanhiryhmä toimisi yhteistyöelimenä yleissuunnittelussa, jota tarvitaan lintupeltojen sijoittelussa, yhteisten poikkeuslupahakemusten tekemisessä ja karkotuksen järjestämisessä.

Työryhmä käsitteli myös Suomessa pesivän valkoposkihanhikannan aiheuttamien haittojen vähentämistä erityisesti kaupunkiympäristössä. Sen mielestä valkoposkihanhien käyttämien alueiden kokonaisvaltaista suunnittelua, nurmikoiden hoitoa, puistoalueiden aitaamista sekä yleisten alueiden puhdistamista tulee tiedotuksen ja karkotustoimien ohella lisätä.