Metsänomistajille on suunnitteilla ensimmäinen valtiontuki ilmastolähtökohdista – paltamolainen Päivi Korhonen ei ylläty valtion aikeista
Julkaistu: 26.1.2020 klo 20:19Suomessa selvitetään ensimmäistä kertaa, voisiko valtio alkaa maksaa korvausta yksityisille metsänomistajille siitä, että nämä kasvattavat lisää hiilinieluja.
– Tavoitteena on selvittää, mikä voisi olla malli Suomelle, jos valtio lähtisi korvaamaan metsänomistajille sitä, että he säilövät tulevaisuudessa lisää hiiltä metsiinsä, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Mahdollisten korvausten taustalla on hiilinielujen ja hiilivarastojen vahvistaminen.
Torniainen korostaa, että uudesta tukijärjestelmästä hiilensidonnalle ei ole vielä päätetty, vaan kyseessä on ministeriön aloittama selvitys. Hanke pyritään saamaan kilpailutettavaksi kevään aikana.
– Tätä on mietitty pitkään. Hallitusohjelman kirjauksessa on, että selvitetään hiilikorvausjärjestelmät, ja selvitys tehdään nyt osana kirjauksen toimeenpanoa. Tuloksia saadaan toivottavasti käyttöön vuoden sisällä.
Metsänomistaja: Korvaukset eivät sovellu kaikille
Metsänomistaja ja maaseutuyrittäjä Päivi Korhonen on seurannut hiilinielukeskustelua eikä ole ollenkaan yllättynyt valtion uusista suunnitelmista.
– Tietenkin, jos asioihin halutaan vaikuttaa, niin ainahan porkkana on parempi kuin keppi. Yleensä porkkanoihin liittyy ehtoja. Varmaan jokainen harkitsee asiaa omalta kohdaltaan, lähteekö mukaan.
Korhonen omistaa noin 80 hehtaaria metsää Paltamossa Kainuussa. Hän muistuttaa, että metsien rakenteet ovat eri tiloilla erilaisia, eivätkä korvaukset sovellu suoraan kaikille.
Luonnonsuojeluohjelmiin hän ei ole lähtenyt mukaan. Sen sijaan valtion Kemera-tukihankkeita tilalla on ollut. Korhonen painottaa, että metsää hoidetaan suunnitelman mukaisesti.
– Meillä on tilakohtainen metsäsuunnitelma, jonka mukaan tehdään hoitotoimenpiteitä ja hakkuita.
"Pitää olla selkeät kriteerit, mistä korvataan"
Onko kansalliselle, valtion rahoittamalle uudelle tukijärjestelmälle tilausta, tätä maa- ja metsätalousministeriö lähtee nyt selvittämään.
– Pitää olla selkeät kriteerit, mistä korvataan. Jos metsät kasvavat jo nyt, niin ei metsän kasvattamisesta mitään makseta, vaan täytyy löytää ne lisätoimet, jotka tuovat lisäarvoa ilmaston hyväksi, Torniainen selventää.
– Ratkaisujen on oltava pysyviä tai ainakin riittävän pitkäaikaisia. Ei ole mitään järkeä maksaa puun seisottamisesta vain kymmeneksi vuodeksi ilmaston hyväksi, jos hakkuut toisaalla vastaavasti lisääntyvät.
Valtio kartoittaa, millaisia ilmastokompensaatioon liittyviä hankkeita on jo olemassa kotimaassa ja ulkomailla ja mitä kokemuksia niistä on saatu.
Tatu Torniaisen mukaan Suomessa on yksityisellä puolella menossa useita kompensaatiohankkeita, joihin metsänomistajat voivat jo osallistua. Mahdollisesti ministeriössä selvitetään nyt, millaista valtion tukea Suomen yksityiset hankkeet kaipaisivat.
Kansainvälisiä hankkeita on selvitetty myös aiemmin.
– Kartoitamme vaihtoehdot ja teemme sen jälkeen päätöksiä, kannattaako valtion rahoittaa kompensaatiota. Meidän pitää etukäteen tietää vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet.
Valtiolla on jo vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma Metso ja metsänhoidon tukemiseen tarkoitettu Kemera-tuki. Varsinaisia ilmasto-ohjelmia ne eivät ole.
Torniainen kuitenkin huomauttaa, että Metsossa suojellaan monimuotoisuuskohteita ja osa kohteista on runsaspuustoisia, joten niilläkin voi olla ilmastovaikutus.
– Samoin Kemera, jossa tuetaan nuorten metsien hoitoa, palvelee metsien kasvukykyä ja sitä, että ne pysyvät terveinä. Tällöinhän ne sitovat myös hiiltä enemmän.
Kattavia vähennyksiä päästöihin
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi muutama päivä sitten raportin, jossa arvioitiin muun muassa maankäytön ja metsätalouden kokonaispäästökehitystä.
Ministeriön mukaan selvityksistä vedettävä johtopäätös on entistä selkeämmin se, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen vuodelle 2035 asettama hiilineutraaliustavoite on mahdollista saavuttaa vain toteuttamalla kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia.
Toimia on tehtävä kaikilla päästösektoreilla samalla, kun ylläpidetään riittäviä maankäyttösektorin nettohiilinieluja.
Metsätaloudessa ja maankäytössä oleellista on ylläpitää metsien korkea hiilensidontakyky sekä vähentää maankäytön muutoksista aiheutuvia päästöjä.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Kommentit
Jätä kommenttijusa75
27.1.2020 14:25
Marinin-Kulmunin hallitus on korottamassa polttoaineiden veroja. Eivät ole kertoneet miten tämä korotus kompensoidaan maakunnissa asuville ihmisille.
Ilmeisesti ei mitenkään?
outi-73
27.1.2020 11:58
Hyvä homma. Loppuu se palkkatyö kun verot ei riitä perintöeliitin tukia.
Uuno
27.1.2020 11:43
Kyllä hiilensidonnasta ilmaston hyvänä pitämiseksi pitää metsänomistajan saada korvaus yhteiskunnalta. Yhteiskunnalta sen vuoksi, että ilmasto on kuin yleishyödyke, jota jokainen käyttää ja jokainen kelvollisesta ilmastosta hyötyy mutta jokaiselle erikseen on mahdoton hiilensidonnasta laskua lähettää. Tämä on sitä nykyaikaa. Ei ole monta vuotta siitä, kun metsät piti saada kiinteistöverolle, jotta metsänomistajat olisi pakotettu myymään entistä enemmän puuta metsäteollisuuden tarpeisiin. Kiinteistöveropuheet loppuivat ”ilmastovouhotuksen” myötä, kun pitikin olla hakkaamatta metsää hiilinielujen synnyttämiseksi. Mitä kymmenen vuoden kuluttua – jää nähtäväksi.
Tuke
28.1.2020 12:21
”Ilmastovouhotus” ilmauksinesi olet varsinainen ”Uuno”!
Entistä uhanalaisempi on sinun ja minun elinolo 10v kuluttua,jos sinunkaltaistesi arvopohjalla mennään.
Vesuri
26.1.2020 21:21
Vihervasemmistohallituksella tuntuu tuo valtion raha polttelevan näpeissä niin pahasti, että sitä voi nyt kaiken muun ohella kylvää metsiinkin. Vaikka metsänomistaja olenkin niin uskon kirveen hoitavan metsiä parempaan kuntoon kuin niiden jättämiseen oman onnensa nojaan.
Metsämies
27.1.2020 13:37
Metsä hiilinieluna EI tarkoita niiden jättämistä oman onnensa nojaan. Hoitamaton metsä ei parhaalla mahdollisella tavalla hiiltä sido.
suokalmukki
27.1.2020 9:57
Kommenttisi on oikea. Luin taannoin StuuraEnson lehtisestä jutun ns.Osaran aukosta jossakin Posiolla.
Aukko olikohan 17 000 ha, hakattiin ja kulotettiin. Aukko uudistettiin avojuuritaimilla, taimikko hoidettiin vesomalla.
60-vuotinen metsä harvennettiin ja saanto oli muistini mukaan 100-150 kiinto m3/ha ja pystyyn jäävä puusto niiikään 150m3/ha.
Aukoksi hakattu ikimetsä antoi vaivaiset 75 pino m3/ha huonolaatuista osin lahoa puuta.
Tästä muistivaraisesta esimerkistä voimme päätellä, että kirves on paras metsänhoitaja ja, että huolella käsitely ja alkuunsaatettu metsä on paras hiilensitoja.
Kainuusa olevat ”ikimetsät” ovat ikävä kyllä ihmisen muokkaamia.
Kirjassa Paltamo Kainuun emäpitäjä on kerrottu, että 80% alueen kaskeamiskelpoisista kangasmetsistä on vähintään kerran kaskettu 500-vuoden aikana.