Metsäteollisuus teetti Lukella laskelmat hakkuiden kasvattamiseksi – ''Vanhat keinot ja uusia tukia valtiolta'', vastaa Luonnonsuojeluliitto

Metsäteollisuuden etujärjestö Metsäteollisuus ry on teettänyt Luonnonvarakeskuksella laskelmat, joiden mukaan metsien vuotuisia hakkuita voidaan kasvattaa nykytasosta liki 90 miljoonaan kuutioon ja silti säilyttää metsien hiilinielu.

– Jos kasvua lisäävät keinot otetaan laajamittaisesti heti käyttöön, puuston hiilinielu säilyy lisääntyvistä hakkuista huolimatta, sanoo laskelmista vastannut Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen.

Se, miten kasvua lisäävät metsänhoitotoimet eli taimikonhoito- ja lannoitustyöt saadaan toteutettua, vaatii metsänomistajien panostusta ja muita toimia.

– Kannustejärjestelmään tarvitaan tasokorotus, sukupolvenvaihdoksia on tuettava ja pysäytettävä metsäpinta-alan lasku, luettelee Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi .

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä puolestaan arvioi, että metsäteollisuuden esitys on varsin perinteinen eli metsänhoidon tehostamista ja uusia tukia valtiolta tavoitteiden edistämiseksi.

Tehostettu metsänhoito nostaisi kasvun selvästi korkeammalle

Tutkimusprofessori Jari Hynynen esitteli perjantaina web-seminaarissa kaksi oletettua kehitysuraa. Molemmissa hakkuumäärät kasvaisivat nykytasosta noin 73 miljoonasta kuutiosta vuodessa kohti suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuukertymätasoa eli noin 90 miljoonaa kuutiota.

Perusskenaariossa metsänhoidon taso, joka tarkoittaa taimikonhoitotöitä, lannoituksia ja kunnostusojituksia, pysyisi nykyisellään. Tehostetun metsänhoidon mallissa keskeiset muutokset olisivat lannoituspinta-alan viisinkertaistaminen ja taimikonhoitomäärien kaksinkertaistaminen. Luken skenaariot on laskettu vuoteen 2045 saakka.

Puuston kokonaistilavuuden kasvu pysyisi tehostetun metsänhoidon mallissa selvästi nykymetsänhoitoa korkeammalla. Vuosikasvu voitaisiin pitää noin 20 miljoonan tuntumassa ainakin vuoteen 2045 saakka. Silloin puuston vuosikasvun ero nykyiseen metsänhoitotapaan kasvaisi vuositasolla jo 15 miljoonaan kuutioon.

– Jos metsänhoidon roolia ilmastokriisin ratkaisijana halutaan kasvattaa, se edellyttää uutta ajattelua, ei entisenlaisten hoitotoimien ja hakkuiden tehostamista, kommentoi Harri Hölttä.

Hölttä on ensimmäinen allekirjoittaja eduskunnan käsittelyyn edenneessä avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteessa.

Jatkuvan kasvatuksen määrää lisää ja ojitukset vähemmäksi

Metsänhoidon tehostamistoimien ohella mallissa esitetään, että jatkuvan kasvatuksen pinta-ala kaksinkertaistettaisiin.

Laskentamalliin sisältyy, että kivennäismaiden kuusikoiden pinta-alasta 3 prosenttia ja turvemaiden korpikuusikoiden pinta-alasta 30 prosenttia tulisi poimintahakkuiden piiriin.

Soiden kunnostusojituksia vähennettäisiin 40 prosentilla. Syynä ovat ojitusten aiheuttamat ravinnepäästöt.

– Jatkuvan kasvatuksen nykyinen lähtötaso on sen verran matala, ettei kaksinkertaistamisella vielä ole nähdäkseni suuria vaikutuksia, Hölttä sanoo.

Metsänomistajille 93 miljoonan euron menetys

Metsänomistajien kannalta skenaariomalli toteutuessaan turvaisi hakkuiden korkean tason, mutta aiheuttaisi oletetulla hakkuiden tasolla 93 miljoonan euron nettotulomenetykset. Syynä ovat suuremmat vuotuiset metsänhoitokustannukset.

– Hiilensidonnan hinta on halpa, mutta metsänomistajille tarvitaan kannustimia, jos nettotulovähennykset ovat 90 miljoonan euron luokkaa, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen .

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo Luken mallin osoittavan, että tehostetulla ja oikea-aikaisella metsänhoidolla voidaan turvata hakkuut, hiilensidonta ja metsäluonnon monimuotoisuus.