Mielipiteet

Mielipide: Herätys hyvinvointialueen päättäjät!

Toivottavasti hyvinvointialueen päättäjät nyt heräävät siihen, että olemme päihdetyössä viime vuosina selkeästi menneet yhä enemmän medikalisoivaan suuntaan, vaikka päihteiden käytön taustalla on tyypillisesti jo lapsuudesta ja ylisukupolvisista taakoista juontavia sosiaalisia ongelmia.

Tämän osoittavat selkeästi maailmanlaajuisesti tehdyt tutkimukset lapsuuden haitallisista kokemuksista ja sosiaalisista ongelmista kuten ylisukupolvisesti syrjäytymisestä.

Päihdeongelmat luovat uusia vakavia sosiaalisia ongelmia. Vaikuttava ja tuloksekas päihdetyö edellyttää, että toivumme sote-organisaation rakenteellisista ongelmista, jossa medikalisaatio jyrää.

Kun ajattelemme palveluiden yhdistymistä eli integraatiota, epäterveet rakenteet on korjattava. Tulevaisuuden laadukkaat hyvinvointipalvelut eivät synny ilman moniammatilliseen yhteistyöhön kykenevää henkilöstöä ja johtoa sekä terveitä ja tasa-arvoisia valtasuhteita.

Mikäli Kainuun hyvinvointialueella lähdetään toimimaan suunnitellulla tavalla rikotaan selkeästi lakia.

Suomessa ollaan nyt kumoamassa vanhat päihdehuolto- ja mielenterveyslait. Niitä koskevat säännökset ovat sisällytettyinä 1.1.2023 voimaan astuviin muutettuihin sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin.

Uuteen sosiaalihuoltolakiin sisältyy myös se, että hyvinvointialueen tulee määritellä päihdepalvelut ei ainoastaan terveydenhuollon puolelle, vaan myös sosiaalityön puolelle. Päihdehoito on osa terveydenhuoltoa ja päihdetyö on osa sosiaalihuoltoa. Molempia tarvitaan välillä yhtäaikaisesti ja osittain eri vaiheissa.

Näyttää kuitenkin siltä, että sosiaalihuoltolakia ei ole otettu huomioon riittävästi suunniteltaessa Kainuun hyvinvointialueen organisaatioita, strategiaa ja budjettia. Mikäli Kainuun hyvinvointialueella lähdetään toimimaan suunnitellulla tavalla rikotaan selkeästi lakia.

Laki velvoittaa Kainuun hyvinvointialuetta noudattamaan uutta sosiaalihuoltolakia (24, 24a ja 24b §) ja määrittelemään päihdetyön sekä muiden riippuvuuksien palvelut myös sosiaalityön puolelle.

Päihdeongelmista kärsivän asiakkaan palvelutarpeen arviointi tulee tehdä sosiaalihuollossa samoin kuin valituskelpoiset viranhaltijapäätökset tuen tarpeisiin vastaavista palveluista sosiaalihuoltolain perusteella.

Näitä palveluita ovat muun muassa: päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asumispalvelut (ympärivuorokautinen ja tuettu asuminen), psykososiaalinen kuntoutus/yhteisöpäihdekuntoutus, etsivä päihdetyö ja päiväkeskustoiminta.

Palveluita voidaan toteuttaa joko omana toimintana, ostopalveluna tai yhteistyössä muiden toimijoiden kuten järjestöjen kanssa.

Mikä on se foorumi, missä vihdoin voimme yhdessä sopia sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla?

Erityisen surullista on se, että suunnitelmissa ei ole kuunneltu Kainuun soten omia sosiaalityön asiantuntijoita, vaikka julkisuudessa puhutaan kauniita juhlapuheita työntekijöiden osallisuudesta.

Esimerkiksi mietittäessä sitä, kuuluvatko päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden asumispalvelut sosiaalihuollon vai terveydenhuollon alle uudessa hyvinvointialueen organisaatiossa, asiaa kysyttiin lääkäreiltä eikä sosiaalihuollon viranomaisilta.

Mikä on se foorumi, missä vihdoin voimme yhdessä sopia sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla?

tietokirjailija, traumakouluttaja, hyvinvointivaltuuston varajäsen (vihr.)

Kainuun sote, vastuualuepäällikkö, aikuissosiaalipalvelut

eläkkeellä oleva päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä

Muutosta ilmassa -hanke, projektikoordinaattori

Kainuun sote, sosiaalityöntekijä