Mielipide: Herätys hyvinvointialueen päättäjät!
Toivottavasti hyvinvointialueen päättäjät nyt heräävät siihen, että olemme päihdetyössä viime vuosina selkeästi menneet yhä enemmän medikalisoivaan suuntaan, vaikka päihteiden käytön taustalla on tyypillisesti jo lapsuudesta ja ylisukupolvisista taakoista juontavia sosiaalisia ongelmia.
Tämän osoittavat selkeästi maailmanlaajuisesti tehdyt tutkimukset lapsuuden haitallisista kokemuksista ja sosiaalisista ongelmista kuten ylisukupolvisesti syrjäytymisestä.
Päihdeongelmat luovat uusia vakavia sosiaalisia ongelmia. Vaikuttava ja tuloksekas päihdetyö edellyttää, että toivumme sote-organisaation rakenteellisista ongelmista, jossa medikalisaatio jyrää.
Kun ajattelemme palveluiden yhdistymistä eli integraatiota, epäterveet rakenteet on korjattava. Tulevaisuuden laadukkaat hyvinvointipalvelut eivät synny ilman moniammatilliseen yhteistyöhön kykenevää henkilöstöä ja johtoa sekä terveitä ja tasa-arvoisia valtasuhteita.
Mikäli Kainuun hyvinvointialueella lähdetään toimimaan suunnitellulla tavalla rikotaan selkeästi lakia.
Suomessa ollaan nyt kumoamassa vanhat päihdehuolto- ja mielenterveyslait. Niitä koskevat säännökset ovat sisällytettyinä 1.1.2023 voimaan astuviin muutettuihin sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin.
Uuteen sosiaalihuoltolakiin sisältyy myös se, että hyvinvointialueen tulee määritellä päihdepalvelut ei ainoastaan terveydenhuollon puolelle, vaan myös sosiaalityön puolelle. Päihdehoito on osa terveydenhuoltoa ja päihdetyö on osa sosiaalihuoltoa. Molempia tarvitaan välillä yhtäaikaisesti ja osittain eri vaiheissa.
Näyttää kuitenkin siltä, että sosiaalihuoltolakia ei ole otettu huomioon riittävästi suunniteltaessa Kainuun hyvinvointialueen organisaatioita, strategiaa ja budjettia. Mikäli Kainuun hyvinvointialueella lähdetään toimimaan suunnitellulla tavalla rikotaan selkeästi lakia.
Laki velvoittaa Kainuun hyvinvointialuetta noudattamaan uutta sosiaalihuoltolakia (24, 24a ja 24b §) ja määrittelemään päihdetyön sekä muiden riippuvuuksien palvelut myös sosiaalityön puolelle.
Päihdeongelmista kärsivän asiakkaan palvelutarpeen arviointi tulee tehdä sosiaalihuollossa samoin kuin valituskelpoiset viranhaltijapäätökset tuen tarpeisiin vastaavista palveluista sosiaalihuoltolain perusteella.
Näitä palveluita ovat muun muassa: päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asumispalvelut (ympärivuorokautinen ja tuettu asuminen), psykososiaalinen kuntoutus/yhteisöpäihdekuntoutus, etsivä päihdetyö ja päiväkeskustoiminta.
Palveluita voidaan toteuttaa joko omana toimintana, ostopalveluna tai yhteistyössä muiden toimijoiden kuten järjestöjen kanssa.
Mikä on se foorumi, missä vihdoin voimme yhdessä sopia sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla?
Erityisen surullista on se, että suunnitelmissa ei ole kuunneltu Kainuun soten omia sosiaalityön asiantuntijoita, vaikka julkisuudessa puhutaan kauniita juhlapuheita työntekijöiden osallisuudesta.
Esimerkiksi mietittäessä sitä, kuuluvatko päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden asumispalvelut sosiaalihuollon vai terveydenhuollon alle uudessa hyvinvointialueen organisaatiossa, asiaa kysyttiin lääkäreiltä eikä sosiaalihuollon viranomaisilta.
Mikä on se foorumi, missä vihdoin voimme yhdessä sopia sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla?
tietokirjailija, traumakouluttaja, hyvinvointivaltuuston varajäsen (vihr.)
Kainuun sote, vastuualuepäällikkö, aikuissosiaalipalvelut
eläkkeellä oleva päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä
Muutosta ilmassa -hanke, projektikoordinaattori
Kainuun sote, sosiaalityöntekijä
Kommentit
Jätä kommenttiPäide
28.11.2022 7:49
Päihde ongelmaiset on itse aiheuttaneet ongelmansa! Tiedän monta läheistä tuttua.Ovat miehiä, on naisiakin jotka on heikkoluontoisia,kun pitä juoda alkoholia ongelmiinsa.Aikanaan olisi pitänyt olla päihde ongelmaisten auttajia. Onhan katkaisuhoitojakin,mutta eivät lähde katkaisuhoitoon.On nähty sekin ,että ei auta mitään.Olen nähnyt kun pääsee viikon katkaisuhoidosta. Mennän suoraan viinakauppaan.Pakkohoitoa Suomessa ei ole. Viikon loppuna on sairaalan päivystyksessä alkoholin käyttäjiä 30 %. kun satuttavat itseään. Kainuun Sotelta saa huonosti palveluita!Kokemusta on palveluista.
Teikku
30.11.2022 5:45
Päihde tai riippuuvuussairauksista kärsivät ihmiset sairastavat sairautta nimeltään päihderiippuvuus. Se on sairaus niin kuin moni muukin. Kukaan ei syntyessään valitse sitä, että sairastuu päihderiippuvuuteen niin kuin kukaan ei valitse sitä, että sairastuu moniin muihinkaan somaattisiin sairauksiin. Asiat ei ole niin mustavalkoisia. Yhteiskunnassa ja kaninuussa tulisi kuunnella päihdetyötä tekeviä ammattilaisia eikä tehdä päätöksiä siten, ettei päättäjät tiedä käytännön tasolla mitä työ päihdetyössä todella on.
Menestystä Kainuun hyvinvointialueelle
28.11.2022 7:25
Pitkään jatkunut päihde- ja mielenterveyspalveluja koskeva lainsäännön uudistamishanke on saatu osittain päätökseen, kun eduskunta hyväksyi perjantaina hallituksen esityksen (HE 197/2022) missä siirretään ns. vapaaehtoisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sääntely mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Tavoittteena on parantaa kyseisten palvelujen laatua, tarpeen mukaisuutta, saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja palvelujen kokonaisuutta.
Lisäksi uudistuksen nähdään osaltaan vähentävän näihin palveluihin liittyvää leimautumista, mikä voi madaltaa kynnystä hakeutua palvelujen piiriin.
Kirjoittajien huoli on aiheellinen siitä, jääkö sosiaalihuoltolain mukaisten pykälien soveltaminen päihde- ja riippuvuustyön (24§) ja päihde- ja riippuvuustyön erityispalvelujen (24a§) osalta kanveesiin. Lakimuutos antaa siihen selkeän vastauksen: vuoden alusta hyvinvointialueen järjestettäviin ja annettaviin päihde- ja riippuvuuspalveluihin tulee soveltaa sosiaalihuoltolakia ja sen mukaisia menettelysääntöjä, jolloin myös sosiaalihuoltolain mukaisen kuntoutuksen ja muun tuen tarpeesta vastaavasta palvelusta arvion tekee itsenäisesti sosiaalihuollon ammattilainen ja palvelusta annetaan hallintopäätös.
Vastaavasti terveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoitoon sovelletaan terveydenhuoltolakia (28 §) ja siihen liittyviä menettelysääntöjä.
Oleellista on, että annetun palvelun sisältö määrittelee siten lainsäädännön ja siitä seuraavat menettelytavat. Lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVM 24/2022) korostaa, että myös yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon itsenäiset arviot asiakkaan palvelutarpeesta tulee ottaa huomioon asiakkaan edun turvaamiseksi.
Valiokunnan perusteluissa todetaan mm, että ”esityksessä ehdotetut muutokset tukevat toimintamallia, jossa otetaan huomioon potilaan tai asiakkaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tarve siitä riippumatta, tapahtuuko ensimmäinen yhteydenotto terveydenhuoltoon vai sosiaalihuoltoon vai yhteiseen toimintayksikköön”.
Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että ”ehdotetuissa säännöksissä kiinnitetään huomiota palvelujen sujuvuuden varmistamiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön, jota tarvitaan asiakas- ja potilaskeskeisten palvelujen suunnittelemiseksi. Muutokset myös korostavat, että palvelu on valittava niin, että lääketieteellisesti tarpeelliseksi arvioitu hoito ja sosiaalihuoltolain mukaiset tuen tarpeita vastaavat palvelut toteutuvat tarvittaessa samanaikaisesti.”
Sekä sosiaalihuoltolaissa että terveydenhuoltolaissa on huomioitu myös läheisten tarvitsemat päihdepalvelut ja päihdehoito tarpeen perusteella.
Vuoden alusta hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden järjestämisvelvollisuus asettaa päättäjät suurien haasteiden eteen, jolloin ei myöskään tule unohtaa päihde- ja riippuvuustyön sekä -hoidon ja -palvelujen kokonaisuutta. Alusta asti tarpeen mukaisesti järjestetyt päihde- ja riippuvuuspalvelut ja -hoito ovat myös asiakkaiden sekä potilaiden edunmukaisia että myös hyvinvointialueelle kustannustehokkaita.