Miten iso rikosvyyhti lopulta paljastuu? - Venäjältä on salakuljetettu Suomeen vähintään neljä sutta, ja koirasusia voi yhä juosta vapaana

Venäjältä on saatettu salakuljettaa Suomeen susia luultua enemmän. Osa näiden susien jälkeläisistä eli koirasusista voi liikkua luonnossa ja lisääntyä edelleen.

Poliisi on tutkinut tammikuusta lähtien poikkeuksellisen laajaa susi- ja koirasusivyyhtiä lähinnä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan seuduilla. Suomeen on salakuljetettu Venäjältä ainakin neljä sutta, joista on todennäköisesti risteytetty koirasusia.

Susia on voitu tuoda Suomen rajan yli enemmän kuin neljä.

– Kuulusteluissa on ollut siitä viitteitä, rikoskomisario Saara Asmundela Helsingin poliisista kertoo.

Poliisi on selvittänyt esitutkinnassa, mistä päin Venäjää ja miten rajan yli on tultu, mutta toistaiseksi niistä ei tiedoteta.

Asmundelan mukaan näin laajaa susiin liittyvää poliisitutkintaa ei ole tiettävästi Suomessa tehty aikaisemmin. Rikollinen toiminta vaikuttaa olleen päämäärätietoista.

Susien jälkeläisten lukumäärästä tai sijainnista poliisilla ei ole tietoa, mutta yhden geeniperimältään tutkitun naaraan ruumiinavauksessa ilmeni varmuudella, että sillä oli ollut ainakin kahdet pennut.

Poliisin mukaan pennut ovat koirasusia, jotka ovat Suomessa kiellettyjen listalla. Suomi on kiristänyt suhtautumistaan koirasusiin: se on ollut haitallinen vieraslaji vuodesta 2016 alkaen.

Koirasusia on voinut levitä luontoon, kun poliisi teki viime talvena kotietsinnän Kanta-Hämeessä Lopella sijaitsevalle koirasusitilalle. Poliisin mukaan siinä yhteydessä ainakin yksi koirasusi pääsi karkaamaan.

Pääepäilty on nainen, joka vangittiin tammikuussa

Vyyhti alkoi purkautua, kun poliisi sai heti viime vuodenvaihteen jälkeen tiedon, että yksityishenkilöiden hallussa Karkkilassa olisi luonnonvarainen susi.

Selvisi, että pääepäillyn tilalle Kanta-Hämeeseen Lopelle oli salakuljetettu Venäjältä marraskuussa 2017 ja toukokuussa 2018 yhteensä neljä sutta. Näistä yksi oli nyt huomattu Karkkilassa ja kaksi oli siirretty Orimattilaan piiloon viranomaisilta, koska pääepäillyn luokse oli tulossa eläinsuojelutarkastus.

Pääepäilty on Lopella asuva koirasusien kasvattaja. Nainen vangittiin tammikuussa, mutta Kanta-Hämeen käräjäoikeus vapautti hänet maaliskuussa. Rikoksista epäillään kaikkiaan kahdeksaa henkilöä.

DNA-testien tulokset varmistettiin Yhdysvalloissa

Poliisi teki tammikuun alussa samaan aikaan kotietsinnät kaikkiin kolmeen kohteeseen eli Lopelle, Orimattilaan ja Karkkilaan. Poliisin mukana oli myös eläinlääkäreitä, jotka tekivät kohteisiin eläinsuojelutarkastukset.

Karkkilan susi oli tutkimusten perusteella puhdas pohjoiseurooppalainen susi. Selvisi, että se oli tuotu Suomeen yhtä aikaa samasta pentueesta olleen toisen suden kanssa. Toinen susi oli jo lopetettu Lopen tilalla.

Orimattilassa kotietsinnässä löytyi kaksi sudeksi epäiltyä eläintä. Eläimet olivat ilman vettä ja ruokaa pimeässä, vahvasti virtsalta ja ulosteelta haisevassa pihasaunassa.

Neljälle sudelle tehtiin DNA-testit. Näytteet lähetettiin Yhdysvaltoihin varmistukseen, ja niitä verrattiin eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin susikantoihin. Lopulliset lausunnot kirjoitti Luonnonvarakeskus.

Koirasusitilalla Lopella tilat olivat epäsiistit ja puutteelliset. Eläimille ei ollut tarjolla asianmukaisesti vettä ja ravintoa ja ne käyttäytyivät pelokkaasti ja joillakin oli selkeästi terveysvaivoja. Poliisi teki takavarikkopäätöksen jäljellä olleista koiraeläimistä.

Lopen tilalle tehtiin toinen kotietsintä tammikuun lopussa. Silloin siellä oli jäljellä reilut 30 koiraeläintä, joista lähes kaikki lopetettiin eläinsuojelulain perusteella. Lopetetut koirat olivat eriasteisia koirasusia sekä laumanvartijarotuja.

Koiran ja suden sekoitus on iso riski luonnolle

Suomen luonnolle on riski, jos koira ja susi risteytyvät keskenään, erityisasiantuntija Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Tällä hetkellä viranomaisten tiedossa on 2000-luvulta kolme kappaletta koiran tai koirasuden ja suden risteymätapausta eli koirasutta luonnossa.

Koirasudet on tavattu Juvalla 2004, Sotkamossa ja Kuhmossa 2010 ja Parkanossa 2010. Yksilöt ja pentueet hävitettiin.

Kuhmon ja Sotkamon rajamailla liikkuneen Vuosangan lauman naaras hyväksyi puolisokseen lauman mukana liikkuneen uroksen, jota epäiltiin koirasudeksi. Susinaaras ja epäilty risteymä saivat pennut keväällä 2010. Oulun yliopiston geneettisten tutkimusten perusteella risteymäepäily oli koirasusi. Sillä ei sukulaisuutta suomalaisiin susiin tai tutkittuihin koirarotuihin.

Risteymistä otettiin DNA-näytteet, joita verrattiin yli 300 suden DNA-näytekokoelmaan. Koirasusien näytteet erosivat huomattavasti susien näytteistä. Ulkonäön perusteella yksilöitä ei olisi voitu selvittää koirasusiksi.

Koirasusi on ollut Suomessa haitallinen vieraslaji vuodesta 2016 alkaen. Siitä asti sen maahantuonti on ollut kiellettyä.

Tämän vuoden toukokuussa koirasusien kasvattaminen kiellettiin asetuksella. Koirasutta ei saa myydä, ostaa, pitää hallussa tai päästää vapaaksi luontoon.

Kieltojen tarkoituksena on turvata suden geneettinen puhtaus. Ruotsissa on ollut vastaavanlainen kielto jo usean vuoden.

Jussi Laanikarin mukaan on poikkeuksellista, mutta ei mahdotonta, että ihmisen hallinnasta esimerkiksi tarhasta on päässyt koirasusia luontoon.