Monet pienet puunkorjuuyritykset vaikeuksissa jo ilman koronaakin – myös sahoilla menee huonosti

Metsäala selvinnee koronan aiheuttamista ongelmista monia muita toimialoja paremmin, mutta erot yritysten välillä ovat suuria. Näin arvioi Pellervon taloustutkimus PTT.

Erityisesti monet pienet korjuuyritykset ovat vaikeuksissa jo useampia vuosia jatkuneen heikon tuloksen takia, joita kuluvan talven seisokit syventävät entisestään, arvioi puolestaan Luonnonvarakeskus tuoreessa tiedotteessaan.

Eniten koronasta kärsii mekaaninen metsäteollisuus, kuten sahat, arvioi PTT. Metsäala voi kuitenkin elpyä kriisistä varsin nopeasti, jos tilanne ei aja tuotantoketjun pienempiä yrityksiä konkurssiin.

Itä- ja pohjoissuomalaisten metsäkoneyritysten taloudellisia tunnuslukuja Luke selvitti julkisen tilinpäätösaineiston ja yrittäjien haastattelujen avulla.

Haastatteluaineistossa suurin osa pienistä metsäkoneyrityksistä, joiden liikevaihto oli alle 600 000 euroa, oli suurempien yritysten alihankkijoita. Niissä yrittäjän työtaakka saattaa olla kestämätön. Yrittäjä kantaa vastuun usein yksin, ja valtaosa työajasta kuluu koneiden ajamiseen.

Tilinpäätösaineiston perusteella pienet yritykset olivat velkaantuneita, mikä vaikeuttaa koneinvestointeja ja heikentää kykyä vastata asiakkaiden tarpeisiin.

Kainuun Koneyrittäjien puheenjohtaja Sami Juntunen kertoo, että vaikka vuosi 2018 oli huippuvuosi hakkuumäärien kannalta, kannattavuus pysyi koneyrittäjillä alhaisena.

– Kate on monella 1 – 2 prosenttia eikä monikaan saanut edes plussalle, hän kertoo.

Juntusen mukaan kulut ja taksat eivät ole tasapainossa. Yrittäjiä on aika paljon ja kilpailu kovaa.

Pienet yritykset palkkasivat Luken selvityksen mukaan usein kokemattomia kuljettajia, joita oppinsa saatuaan siirtyi suurempien yritysten leipiin. Yritysten rooli alihankkijana tarkoittaa myös heikompaa neuvotteluasemaa toimitusketjussa, kun suurimpaan liikevaihtoluokkaan kuuluneet yritykset ovat pystyneet tasaamaan kausivaihtelun riskejä alihankinnan avulla.

Pienet yrittäjät ovat Sami Juntusen mukaan päätyneet alihankkijoiksi tai muodostaneet keskenään kimppoja pystyäkseen tekemään tarjouksia esimerkiksi Metsähallituksen tarjouspyyntöihin, joissa tarjouksia tehdään esimerkiksi kolmen koneketjun töistä.

– Vähän on valoa ikkunassa ja valtion tarjouskilpailussa hinnat vähän nousseet, kertoo Juntunen.

Koronakriisi luultavasti lisää pehmopaperien kysyntää, ja verkkokaupan kasvu pitää pakkausten menekkiä yllä. Toisaalta sanomalehtipaperissa kysynnän lasku näkyy jo.

Mekaanisen metsäteollisuuden puolella tilanne on vaikeampi. Pandemian ja alkuvuoden lakon myötä sahatavaran ja vanerin vienti sekä tuotanto vähenevät voimakkaasti. Rakentaminen on monessa Euroopan maassa lähes seisahtunut ja Suomessakin hidastunut. Kiinassa sen sijaan rakennustöitä käynnistellään jo uudelleen.

Korjuuyrittäjien tilanne voi olla erittäin vaikea, jos hakkuut vaimenevat koronan myötä, arvioi PTT.

Epävarma kysyntätilanne hiljentää puukauppaa, ja puun hinnat laskevat tänä vuonna.

Koko metsäteollisuutta ja puunkorjuuta vaivaavat lisäksi työvoimaan, kuljetuksiin ja ulkomaisten komponenttien saatavuuteen liittyvät ongelmat. Lisäriskejä aiheuttavat laajamittaiset sairastumiset, karanteenit ynnä muut erikoistoimenpiteet. Jo nyt maailmankaupan kuljetukset ovat häiriintyneet pahasti.

Keväällä metsäkoneyrityksillä on muutenkin usein kelirikkoseisokki, mutta nyt yrittäjiä jännittää, kuinka talous ja puun kysyntä elpyy.

– Viimeisen kortin varassa monikin jo elää, kertoo Sami Juntunen.

Hän kuitenkin aikoo sinnitellä vaikean ajan yli. Paperia, kartonkia ja sahatavaraa tarvitaan vielä.