Murreavain: Simpsettikamppeet

Simpsettikamppeet/ simsettikamppeet = pyhävaatteet tai tavallista hienommat vaatteet.

Roemavarsisoappaat = pitkävartiset kippurakärkiset nahkalapikkaat, joiden yläosa voidaan kääntää alas.

Riukuvarsisoappaat = ks. edellä.

Jatsarit tai formuvarsijatsarit = pitkävartiset mustaksi lankatut nahkasaappaat, joiden varsi on nilkassa prässätty laskoksille.

Jos olette sattuneet käymään Kajaanin Prismassa olevassa Veturi Apteekissa, ette ole voineet olla huomaamatta oikealla sivuseinällä olevaa seinänkorkuista kuvasuurennosta Kajaanin rautatieasemalle puksuttavasta höyryjunasta. Kainuun Museon johtajan Antti Mäkisen mukaan kuva ei liene ensimmäisestä Kajaaniiin saapuvasta junasta vaan tilanteesta, kun ensimmäinen juna on saapunut vuonna 1905 rakennetulle rautatieasemalle. Junaliikenne kun alkoi 1904, rautatieasema on rakennettu 1905. Kuvan ottaja on tiettävästi Herman Renfors .

Niin tai näin. Oleellista on se, että väkeä on asemalla junaa vastaanottamassa paljon, ja kaikki, niin rahvas kuin herrasväkikin, ovat pukeutuneet parhaimpiinsa. Simpsettikamppeisiin , kuten kainuun murteen puhuja yhä sanoo, kun pitää pistää "paremmat" päälle.

Kuvassa herrasväen miehilllä on pitkät mustat takit, jalassa nappaskengät ja päässä silinterit. Rahvaan erottaa siitä, että miehillä on sarkalyyssit , pussihousut ja jalassa kyläsuutarin tekemät kippurakärkiset roimavarsisaappaat . Kun herrasnaisilla on päässään hatut, rahvaan naiset ovat peittäneet päänsä huivilla.

Simpsetti- tai simsettikamppeiden taustalla on sana simsetti , joka on vanhastaan tarkoittanut paidan irtorintamusta tai -etumusta. Rahvaan kielessä ja murteissa sana on siirtynyt tarkoittamaan yleensäkin vähän häävimpää pukeutumista. Irtorintamustahan ei herrasväkikään liene koti- ja arkioloissa aina käyttänyt.

Mutta mistä simsetti on suomeen tullut, en tiedä. Supisuomalaiselta sana ei kuulosta. Todennäköisesti se on lainautunut joko venäjää, ruotsia tai saksaa puhuneen vallasväen puheesta.

Itse olen tuntenut lapsuudestani saakka sanan muodossa simpsettikamppeet . Simpsetin tuntee myös Säräisniemeltä lähtöisin oleva kollegani, Kannuksesta Keski-Pohjanmaalta kotoisin olevalle sana oli täysin outo. Tamperelaislähtöinen, Turussa opiskellut ja sitten Kainuuseen rantautunut Antti Mäkinen ei osaa sanoa, missä hän on simsettiin ensimmäisen kerran törmännyt – jo Etelä-Suomessa vai vasta Kainuussa. Hän kuitenkin muistelee kuulleensa sanottavan, että on simsetit kaulassa , mikä vastaa täydellisesti sanan vanhahtavaa yleiskielistä käyttöä, kaulaanhan se irtorintamus kiinnitetään.

Pyhäjoelta syntyisin oleva Raimo Viirret muistaa, että simsetit kaulaan olisi tarkoittanut rusetin tai kravatin solmimista. Eli tausta sanalle on käytännössä sama, se on vain laajentunut.

Mitä ilmeisimmin simpsetti tai simsetti tunnetaan useammissa murteissa. Kemijärvellä toimii myös kenkä-, vaate ja laukkukauppa Simpsetti.

Roimavarsisaappaisiin on pakko palata vielä. Kirjailija Veikko Huovisen sanastoa selittävässä vihkosessa Marniva mäkipeura (Veikko Huovinen -seura ry, 2017, toimittanut Kari Vuokare ), selitetään Huovisen käyttäneen samoista saappaista ilmausta riukuvarsisaappaat . Niin sotkamolainen kuin olenkin, en ole moista ilmausta ikänään kuullut, mutta Huovinenhan oli syntyjään Simosta. Vaikka hän oli Sotkamoon tullessaan puolivuotias, on hänen vanhempiensa puheenparsi voinut vaikuttaa myös kirjailijan myöhemmin käyttämään sanastoon.

Yleiskielessä kyseiset saappaat ovat pieksut . Niitä on myös varrettomina ja ne ovat silloin lapikkaat tai naisilla supikkaat . Mutta pitkissä roemavarsi- tai riukuvarsisoappaessa oleellista on, että liki polveen ulottuvien saappaiden nauhoilla yhteen sidottava yläosa voidaan kääntää alas.

Jatsarit tai jatsisaappaat – tai kuten puolankalaislähtöinen Heino Väisänen muistaa, formuvarsijatsarit – olivat puolestaan tiukat mustaksi lankatut, nykyisiä ratsastussaappaita jossain määrin muistuttavat saappaat. Niiden varsi oli kuitenkin prässätty laskoksille. Sellaiset pistettiin jalkaan, kun lähdettiin kirkolle. Reilut puoli vuosisataa sitten jatsarit ja pussihousut kuuluivat taksimiesten "virka-asuun", mutta myös romanimiesten perinneasuun.

Nykyisin jatsareita sen enempää kuin roemavarsi - tai riukuvarsisoappaitakaan ei juuri näe.

Taru Paavoseppä