Kotimaa

Myyntiluvat bensalle ja dieselille ja polttoaineverotus vähentävät tehokkaimmin liikenteen päästöjä

Hallitus joutuu tekemään monia toimia tieliikenteen päästöjen puolittamiseksi, jotta liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteisiin ei päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista. Tieliikenteen päästökauppa eli myyntiluvat bensalle ja dieselille ja polttoaineverotus ovat tehokkaimpia keinoja.

Helsinki

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamat vaikutustenarvioinnit liikenteen päästövähennyskeinojen tehokkuudesta ja kustannuksista valtiolle esiteltiin tiistaiaamuna. Vaikutusten arviointeja hyödynnetään fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelussa.

Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennykset pitää toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Aalto-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat arvioineet 15 toimenpidettä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

– Keskeiset keinot päästöjen vähenemiseen ovat autokannan uusiutuminen, liikennejärjestelmien tehostaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, yksikön johtaja Päivi Antikainenliikenne- ja viestintäministeriöstä summasi vaikutusarvioinnin tulokset.

Antikainen sanoi, että päästöjen vähentämisen tavoite ei tarkoita sitä, että ihmiset liikkuisivat vähemmän. Tavoitteena on liikkuminen, mutta puhtaasti.

Tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista, minkä osalta tieliikenteen päästökauppa ja polttoaineverotus ovat tehokkaimpia keinoja.

Päästökauppajärjestelmän ajatuksena on se, että valtio luo päästölupia, joita polttoaineiden myyjät ostavat huutokauppamekanismilla. Valtio vähentäisi lupien määrää vuosi vuodelta, kunnes vuonna 2030 päästölupia olisi niin vähän, että Suomen tieliikenteen päästöt olisivat puolet vuoden 2005 tasosta.

Järjestelmässä jokaiseen myytyyn polttoainelitraan lisättäisiin päästöluvan hinta. Tämä nostaisi polttoaineen hintaan sitä enemmän, mitä saastuttavammasta polttoaineesta on kyse.

Aalto-yliopiston tutkijat esittelivät ehdotuksensa polttoaineiden myyntilupajärjestelmästä jo vuosi sitten. Silloin ehdotus otettiin tyrmistyneesti vastaan. Tutkimus herätti laajan keskustelun tulonjakovaikutuksista.

Polttoaineen hinnan nousua vielä vaikea arvioida

Antikaisen mukaan vielä on vaikea arvioida, paljonko päästökauppa nostaisi polttoaineen hintaa. Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat kaikki muutkin päästöjä vähentävät tekijät. Hiilen hinnoittelu on Antikaisen mukaan perälauta, jolla päästöjä saadaan alas.

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät nyt, miten päästökauppajärjestelmästä aiheutuvia kustannuksia voitaisiin kompensoida kuluttajille, koska hallituksen tavoite on toteuttaa vähennykset sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Aalto Economic Instituten toiminnanjohtaja Oskari Nokso-Koivisto totesi, että vain pienelle joukolle ihmisiä hiilidioksidivero on suuri summa tuloista. Tästä seuraa se, että valtio voi kompensoida valtaosalle pienituloisista kotitalouksista päästökauppajärjestelmän aiheuttamat tulonmenetykset varsin pienellä osuudella päästökaupan tuotoista.

Nokso-Koivisto painottaa, että tutkijat eivät päätä, mikä on hyvä tulonjako, se on poliitikkojen tehtävä.

Suurimmassa osassa toimia vaikutukset pieniä

Teknologian tutkimuskeskus VTT teki vaikutusarvioinnin kahdeksalle toimelle. VTT:n tutkija Henri Wimanin mukaan suurimmassa osassa toimien päästövaikutukset ovat pieniä.

Esimerkiksi kun autovero poistettiin sähköautoilta, päästöt laskivat vain 0,02-0,015 prosenttia.

Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tähtäävät toimet vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä noin 0,28 megatonnia. Näistä toimenpiteistä merkittävin olisi jakeluvelvoitelain soveltamisalan laajentaminen biokaasuun. Muita keskeisiä toimenpiteitä ovat tuet sähköautojen julkisille lataus- ja tankkausasemille ja taloyhtiöiden latausinfralle.

VTT:n mukaan autokantaa uudistamalla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä 0,16 megatonnia. Autokannan uudistumiseen voidaan vaikuttaa tehokkaimmin kiristämällä EU-tasolla autonvalmistajiin kohdistuvia uusien autojen päästörajoja. Muita keinoja ovat muun muassa sähköautojen ja raskaan kaluston hankintatuet sekä auto- ja ajoneuvoveron muutokset. Hankintatuen kasvattaminen laskee päästöjä, mutta vaikutus on Wimanin mukaan hyvin pieni.

Liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvillä toimenpiteillä hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää noin 0,17 megatonnia. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman toteuttaminen sekä julkisen liikenteen tuet.

Ruuhkamaksuista VTT:n tutkijat toteavat, että vaikuttavuus voi aluetasolla olla suuri, mutta valtakunnan mittakaavassa pieni.

Uusia toimia tarvitaan 1,55 miljoonan tonnin verran

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2018 noin 11,7 miljoonaa tonnia. Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä. Kotimaan liikenteestä päästöistä 94 prosenttia muodostuu tieliikenteestä.

Henkilöautojen osuus tieliikenteen päästöistä on 54 prosenttia, paketti- ja kuorma-autojen osuus 41 prosenttia ja linja-autojen osuus alle viisi prosenttia.

Liikenteen päästöt ovat nykyisin toimin putoamassa noin 37 prosenttia eli 3,2 miljoonaa tonnia, uusia toimia tarvitaan vielä noin 1,55 miljoonan tonnin verran vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi.

Osastopäällikkö Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä korostaa, että tiistaina kuultiin vaikutusarvioiden tuloksia, ei puhuttu vielä päästöjä vähentävistä keinoista. Arvioiden perusteella tehtävä tiekartta lähtee lausuntokierrokselle. Koronaepidemiaa ja etätyön kasvamista ei ole otettu huomioon laskelmissa.