Näin matkat Helsinkiin vähenivät koronan takia – tutkijat arvioivat, koetaanko maakuntakaupunkien kukoistus

Mitä kauempana kaupunki sijaitsee Helsingistä, sitä vähemmän matkustaminen pääkaupunkiseudulle on palautunut koronavirusta edeltävään vilkkauteen verrattuna.

Näin voi karkeasti tiivistää matkustamisen rajun muutoksen, joka paljastuu vertailtaessa kokonaista viikkoa viime ja tämän vuoden syyskuussa.

Anonyymit liikkumisvirtatilastot on Lännen Medialle toimittanut Telia Crowd Insights -palvelu, joka tuottaa tilastoa jokaisen LM:n maakuntalehden keskuskaupungin matkustajamääristä Helsinkiin keskimääräisenä päivänä.

Matkustajamäärät ovat pudonneet harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta alle puoleen viime syksystä.

Suurista kaupungeista Hämeenlinnan ja Porin liikenne Helsinkiin on pitänyt parhaiten pintansa. Näistä kaupungeista on jäljellä yli puolet viime vuoden liikenteestä.

Turusta matkustaa päivittäin enää alle puolet viime vuoteen verrattuna, Tampereelta reilu kolmannes ja Oulusta vain neljännes.

Sijainti tiedetään vain tukiaseman mukaan

Telia Crowd Insightsin menetelmä on anonymisoitu. Tässä tilastossa ei kerrota, jos matkustajia on alle 20 per päivä. Lisäksi yksittäisen matkustajan sijaintia ei tiedetä matkapuhelintukiasemien aluetta tarkemmin.

Telia on tarjonnut liittymiensä käyttäjien paikkatietoihin perustuvaa palvelua vuoden 2018 alusta. Koronaviruksen vaikutus näkyy selvästi.

– Helmikuu 2020 oli suhteellisen sama kuin helmikuu 2019, kertoo Telian liiketoiminnan kehityspäällikkö Tiia Palvimo .

Telian tilastot on laskettu koko väestöä kattaviksi markkinaosuuksien ja väestötietojen perusteella.

Ei kyse vain koronasta

Liikenne ei ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle, eikä välttämättä enää palaudukaan. Syy ei ole vain koronassa.

Aluetutkija ja MDI-yhtiön konsultti Timo Aro listaa koronan kiihdyttämiä murroksia, jotka voivat jäädä pysyviksi.

Niitä ovat teknologinen murros, työn teettämisen, liikkumisen, arvojen ja asenteiden murros.

– Ei ole enää turhaa puhetta digiloikasta. Se on vasta nyt käytännön tasolla realisoitunut. Turhat tapaamiset ovat jääneet pois.

Aron mukaan digiloikka avaa myös mahdollisuuden tuottavuusloikkaan. Ennen liikkumiseen ja palavereihin käytetty aika voidaan käyttää paremmin. Myös työnantajien asenne etätyötä kohtaan on pakon edessä muuttunut, kun työt sujuvat.

"Monet järjestelmät uusiutuvat shokkien kautta"

On vielä aikaista sanoa, kertautuuko liikenteen hiljeneminen lopulta maakuntakeskusten houkuttelevuuteen asuinpaikkoina.

– Jos pystytään hyödyntämään etäyhteyksiä ja ICT-teknologiaa, se vie meidän etäisyyshaittaa pois, sanoo tutkimusjohtaja Ossi Kotavaara Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutista.

Näkökulma pätee niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Lisäksi matkustamisen väheneminen vähentää hiilidioksidipäästöjä.

– Monet järjestelmät uusiutuvat shokkien kautta. Jos siitä voidaan hyviä puolia löytää, se kannattaa hyödyntää maksimaalisesti, toteaa Kotavaara.

On kuitenkin aikaista sanoa, onko korona-aika kyseessä vain hidaste kaupungistumiskehitykselle.

– Kaupungistuminen ei tarkoita, etteikö maaseutu voisi olla elinvoimainen.

Ei vain maksimaalisen keskelle ja pieneen

Asumisen uusjaosta puhuu myös Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara .

Hänen mukaansa matkustajamäärän väheneminen pääkaupunkiseudulle on herätys, joka pakottaa pysähtymään.

– Toivottavasti myös Helsinki miettii, miten se kaupunkia rakentaa. Tarjolla on sellainen hetki, että ihmiset pohtivat lähiympäristön laatua.

Vaattovaaran mukaan asumisessa korostuvat vuosikymmenestä toiseen luonnonläheisyys ja turvallisuus, eikä ainoastaan helppo liikkuminen.

Tällöin merkitsevät kerrostalorakentamisen villityksen sijaan katujen viihtyisyys ja arkkitehtuuri.

– Ihanne, että maksimaalisen keskelle ja mahdollisimman pieneen, saa haastajan, sanoo Vaattovaara.

Lomakuvat paljastavat, että ihmiset nauttivat idyllisistä vanhoista miljöistä, eivätkä suurista teistä, joiden varrelle on ripoteltu taajama.

Lentoliikenteen lama selittää osan

Osa matkustamisen vähenemisestä liittyy lentoliikenteen ongelmiin.

Viime syksynä moni Helsinkiin lentänyt jatkoi matkaa Eurooppaan tai maailmalle.

Nyt kotimaankin lentoja vältellään koronan pelossa, kuten muitakin julkisia liikennevälineitä.

– Nyt ei ole niin paljon tarvetta liikkua ja siihen lisätään pelon vaikutus, kuvaa Timo Aro.

Rovaniemen ja Oulun kohdalla lentoliikenteen romahdus näkyy erityisesti. Ne ovat pitkiä matkoja muuten kuin lentäen.

Myös mittausmenetelmä voi vaikuttaa. Yli 50 minuutin pysähdystauko katkaisee Telian tiedoissa matkan, ja moni Rovaniemeltä Helsinkiin ajava saattaa pitää tunnin lepotauon.

Ei kääntänyt suurta trendiä

Muuttoliikkeen kehitys ei ole yksiselitteinen asia.

Korona on hidastanut väestön keskittymistä, ei pysäyttänyt sitä.

Uudellemaalle muutti noin 2 600 ihmistä vähemmän kuin aiempina vuosina, mutta maakunta sai silti muuttovoittoa 10 000 henkilöä tammi–elokuussa.