Mielipiteet

Näkökulma: Ammattilaisen harkintavalta asiakas- ja palveluohjauksessa

Kirjoittajat:

Laura Vasankari, Sosionomi (AMK), Liikunnanohjaaja (AMK). Valmistui joulukuussa 2020 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta Kajaanin Ammattikorkeakoulusta.

Marja Koistinen, Geronomi (AMK). Valmistui joulukuussa 2020 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksesta Kajaanin Ammattikorkeakoulusta.

Rauni Leinonen, KT, TTM, yliopettaja, Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen vastuuopettaja, Kajaanin Ammattikorkeakoulu

Marinin hallitusohjelmassa korostetaan sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan edellytyksenä luottamusta ihmisten ja yhteiskunnan toimijoiden välillä. Luottamuksensuojaperiaate on hallintolaissa (L 2003/434) säädetty oikeusperiaate, mikä antaa yksilölle oikeuden luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen viranomaistoiminnassa.

Asiakas- ja palveluohjauksen avulla järjestetään asiakkaille ohjausta ja neuvontaa eri sote-palveluissa. Palveluohjausprosessissa löydetään asiakkaan palvelutarpeeseen vastaavat palvelut ja tukimuodot. Voimavarakeskeinen palveluohjausmalli perustuu asiakkaan ja ammattilaisen väliseen luottamukseen ja kumppanuuteen. Tarvittaessa palveluohjaaja valvoo asiakkaan edun toteutumista palvelujärjestelmässä.

Harkintavalta on osa asiakas- ja palveluohjausta ja sosiaalityön ammatillista toimintaa. Sosiaalityössä harkintavalta tarkoittaa tiedonhankintaa, asioiden jäsentämistä ja arvioimista ennen harkinnalla tehdyn asiakasta koskevan päätöksen toteuttamista. Sosiaalipalveluissa yksilöllistä harkintaa voidaan käyttää kaikissa sosiaalipalveluiden muodoissa.

Harkintavalta liittyy ja perustuu sääntöihin, arvoihin ja työtehtäviin. Sääntöihin liittyvä harkintavalta perustuu organisaatioiden omiin määrittelyihin ja lakeihin. Toisin sanoen, mitä enemmän organisaatiossa ja laissa määritellään sääntöjä, sitä vähemmän työntekijällä on harkintavaltaa. Arvoihin perustuva harkintavalta kuvastaa ammattilaisen mahdollisuuksia toteuttaa työssään oikeudenmukaisuutta ja ammattietiikkaa.

Esimerkiksi asiakas- ja palveluohjauksessa asiakkaan tilanteen kokonaisarviointi edellyttää eettistä tilanneherkkyyttä. Ohjauksessa eettisyyden läsnäolo vahvistaa asiakkaan osallisuutta monialaisessa verkostotyöskentelyssä. Eettisen toiminnan kehittäminen niin henkilökohtaisesti kuin yleisesti työyhteisössä on tarpeellista. Eettisten kysymysten pohdinta edistää sosiaali- ja terveysalalla työskentelevän ammattilaisen harkintavallan oikeudenmukaista käyttämistä.

Yleisperiaatteet eivät annan suoraan vastausta siihen, miten eri asiakastilanteissa tulee toimia. Siksi asiakas- ja palveluohjaajan asiakaslähtöinen asian selvittely ja eettinen tilanneherkkä harkinta ovat merkityksellisiä päätöksiä tehtäessä. Toimivan sosiaaliturvan perusedellytyksenä on harkintavallan käyttäminen, koska lainsäädäntö ei ole niin aukoton ja yksityiskohtainen, että se tarjoaisi ammattilaiselle ennakkoon vastauksen kaikkiin moninaisiin oleviin asiakastilanteisiin ja asiakkaan ongelmien ratkaisemiseen. Tästä syystä harkintavallan käyttäminen on tarpeellista.

Harkintavalta on aina tasapainoilua yksittäisen asiakkaiden kohtaamisissa. Hallintolaissa (L 2003/434, 6§) säädetään hyvän hallinnon perusteista, joihin kuuluvat hallinnon oikeusperiaatteet suojaavat päätöksentekoa harkintavallan rajojen ylittymiseltä.

Eri sote-palvelujärjestäjien tuottamat soveltamisohjeet palveluja myönnettäessä perustuvat usein asiakkaan fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin. Esimerkiksi ikäihmisten asemaa edistämään pyrkivä lainsäädäntö on riskissä kääntyä tarkoituksessaan vastakkaiseksi, jos lakia soveltavien ammattilaisten huomio kiinnittyy liiaksi yksityiskohtiin ja näin unohtuu asiakkaalle kuuluvat perusoikeudet, kuten tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus.

Harkintavallan käytön pohdinta asiakas- ja palveluohjauksessa on ajankohtaista, sillä sote-uudistuksen seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet muuttuvat. Riippumatta tulevaisuuden sote-rakenteista ammattilaisilta edellytetään päätöksenteossa yksilöllisen tarveharkinnan lisäksi laajaa ymmärrystä ja luovia ratkaisuja sekä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta (L 2000/812) määriteltyjen oikeuksien huomioimista.

Perusteltu harkintavallan käyttö tukee hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti kestävässä Suomessa vallitsevasta ihmisten välisestä oikeudenmukaisesta tasa-arvosta. Tällä tavoin käytetty harkintavalta tukee myös tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisohjelman päätavoitetta palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamisesta.

Lähteet:

L 2003/434. Hallintolaki. Osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

L 2000/812. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812

Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma. Valtioneuvoston julkaisuja 31. Helsinki. Viitattu 30.11.2020. Osoitteessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161931