Mielipiteet

Näkökulma: Johtajan arvot heijastuvat organisaation toimintaan

Kirjoittaja on LitT, yliopettaja, Master School, Kajaanin ammattikorkeakoulu

Johtaminen on yksi organisaatioiden ja yritysten onnistumisen kulmakivistä. Johtaja luo edellytyksiä koko organisaation tai yrityksen kulttuuriin sekä laadukkaan työn tekemiselle, työhyvinvoinnille ja työilmapiirille. Johtajan omat arvot toimivat koko toiminnan taustavoimana.

Johtamisen kontekstilla on vaikutusta siihen, millainen on organisaation tai yrityksen johtamistapa sekä niin sanottu johtamiskaavio. Ylin johto määrittelee strategian, jonka määrittelemiseen yleensä osallistetaan henkilöstö. Näin henkilöstö sitoutetaan strategian eteenpäin viemiseen.

Strategiasta johdetaan isommat tavoitteet, jotka sitten konkretisoidaan jokaiselle tiimille ja sitä kautta myös yksittäiselle työntekijälle. Toimintaa seurataan erilaisten mittareiden kautta.

Johtaminen koostuu ihmisten johtamisesta sekä asioiden ja prosessien johtamisesta. Tänä päivänä puhutaan myös valmentavasta johtajuudesta. Valmentava johtajuus tarkoittaa sitä, että johtaja kannustaa johdettaviaan asettamaan itselleen tavoitteita ja määrittämään miten tavoitteisiin pääsee. Valmentava johtaja pyrkii vaikuttamaan myös johdettaviensa asenteisiin.

Johtaminen on kaiken kaikkiaan aktiivista toimintaa johdettavien kanssa.

On tärkeää, että johtaja tekee päätökset yhteisesti sovittujen asioiden pohjalta ("yhteinen aate"), ei niinkään omien intressien pohjalta ("oma aate"). Johtajan tulee huolehtia yhteisten arvojen määrittämisestä ja seurata niiden toteutumista. Johtajan omat arvot vaikuttavat johtamistapaan, toimintaan johdettavien kanssa ja koko organisaation tai yrityksen toimivuuteen.

Jos organisaation tai yrityksen arvoja ei ole määritelty, yhteinen päämäärä ei ole myöskään selkeä. Tänä päivänä tulee myös tarkastella sitä, toimitaanko määriteltyjen arvojen mukaisesti ("sanotaan toista ja tehdään toista"). Suoraselkäisyys kuuluu arvojohtamiseen.

Viisaus johtamisessa nousee strategisesta pätevyydestä, eettisestä viisaudesta ja rohkeudesta sekä systemaattisesta ajattelusta (Heiskanen & Salo 2008). Arvojohtajuus liittyy myös eettisyyteen, moraaliin, selkärankaan, lupausten ja sanansa pitämiseen, johdonmukaisuuteen ja läpinäkyvyyteen (Lappalainen 2016). Johtajan tulee myös kyetä johtamaan itseään, jotta hän pystyy aidosti johtamaan toisia. Itsensä johtamiseen kuuluvat muun muassa seuraavat osa-alueet: empaattisuus, tunneäly, itsehallinta, vastuullinen päätöksenteko, ihmissuhteiden hallinta, rakentava ajattelu ja itsestään huolehtiminen niin psyykkisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin.

Arvot ohjaavat ihmisten toimintaa ja ne ovat asioita, joita tavoittelemme ja pidämme hyvinä elämän kannalta. Sydänmaanlakan (2010) mukaan arvoja ovat muun muassa valta, uralla eteneminen, terveys, vapaus, älylliset virikkeet, narsismi, toveruus, ystävyys, arvostus, mielihyvä, elämästä nauttiminen, lähimmäisen rakkaus sekä itsenäisyys, totuus, hyvyys, vaatimattomuus, rehellisyys ja uteliaisuus. Arvoja ovat myös rehellisyys, objektiivisuus ja oikeudenmukaisuus.

Miten arvot sitten ohjaavat johtajan toimintaa? Esimerkiksi oikeudenmukaisuutta arvostava johtaja pyrkii tasa-arvoon ihmisten kohtelussa (kaikki ovat ikään kuin "samalla viivalla"). Terveyttä arvostava johtaja ohjaa alaisiaan huolehtimaan itsestään ja voimavaroistaan, itsenäisyyttä arvostava johtaja taas ohjaa itseohjautuvuuteen ja omien päätöksien tekemiseen työssä.

Valtaa arvostava johtaja voi huolehtia siitä, että on näkyvällä paikalla ja hänen voi olla on vaikea antaa tunnustusta muille. Rehellinen johtaja taas arvostaa toiminnan läpinäkyvyyttä ja antaa perusteluja tekemilleen päätöksille. Johtaja toki johtaa toimintaa ja johdettaviaan usean eri arvon kautta.

Kaiken kaikkiaan omien arvojen tarkastelu ja niiden peilaaminen omaan toimintaan voi olla antoisaa. Jos arvonasi on terveys, huolehditko eri terveyden osa-alueista arjessasi? Jos arvonasi on ystävyys, vietätkö aikaa ystäviesi kanssa?

Niin muita johtavat kuin me kaikki itseämme arjessa johtavat voimme asettaa tavoitteita arvojen pohjalta omalle elämälle ja vahvistaa sen merkityksellisyyttä. Uskon, että tätä kautta voimme luoda hyvän pohjan kaikelle johtamiselle.

Lähteet:

Heiskanen, E. & Salo, J. 2008. Eettinen johtaminen: Tue kestävään menestykseen. Helsinki: Karisto Oy.

Lappalainen, P. 2016. Eettinen johtajuus organisaation vuorovaikutuksen perustana. Eettinen viestintä. Helsinki.

Sydänmaanlakka, P. 2010. Älykäs itsensä johtaminen. Helsinki: Talentum.