Näkökulma: Kainuun kunnissa myönteistä pöhinää ilmastotekoina
Kuntien ilmastoteoissa ja energiatehokkuusinvestoinneissa hyvinä motivaattoreina toimivat päästövähennyksien lisäksi selvät rahalliset säästöt.
Esimerkiksi Puolangalla on voitu perustella energiainsinöörin palkkaaminen energiatehokkuusinvestointien tuomilla säästöillä.
Pienessä kunnassa katuvalaistuksen vaihto LED-valoihin voi tuoda kymmenien tuhansien eurojen vuosisäästöt, takaisinmaksuajan ollessa alle viisi vuotta.
Öljylämmityksestä luopuminen on myös ollut kunnille hyvin houkutteleva vaihtoehto, kun öljyn vertailu muihin energialähteisiin on näyttäytynyt pitkään kalliilta. Yksi tuore esimerkki on Paltamon Kontiomäen monitoimitalon lämmityksen vaihto maalämpöön kesällä 2019. Kainuun kuntien kiinteistöistä onkin vaikeaa enää löytää öljykattilaa.
Vaikka kunnat tekevät paljon ilmastotekoja, eivät teot valitettavasti aina näy kuntien päästölaskelmissa, koska kuntalaisten ja yritysten toiminnoista syntyy suurin osa kunnan päästöistä.
Suomen ympäristökeskuksen toteuttama Hinku-päästölaskenta osoittaa jopa, että joidenkin kuntien alueilla päästöt ovat nousseet vuosina 2005–2017. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kunnat olisivat voimattomia vaikuttamaan alueensa päästöihin. Hinku-laskenta nimittäin huomioi kaikki päästöt, joihin kunta voi vaikuttaa suoraan tai välillisesti. Yksinkertaisimmillaan kunta voi näyttää esimerkkiä alueensa asukkaille ja yrityksille, ja näin olla välillisesti vaikuttamassa alueensa päästövähennyksiin.
Kun huomioidaan tuulivoimakompensaatio, Suomussalmi on Kainuun alueen ykkönen päästövähennyksissä. Tuulivoimala-alueiden kaavoittaminen onkin kunnalle mitä parhain instrumentti olla edesauttamassa vähäpäästöistä energiatuotantoa alueellaan. Yksi tuulivoimala tuo tuhansista kymmeniin tuhansiin euroa kiinteistöveroja kunnalle. Kajaanissa, Kuusamossa ja Vaalassa on suunnitteilla tuulivoimalahankkeita.
Kaikkia ilmastotekoja tarvitaan eikä niiden tarvitse olla kalliita ja monimutkaisia toteuttaa. Esimerkiksi Kajaanin kaupungintalon ruokalassa on jätetty tarjottimet kokonaan pois käytöstä ja on saatu isoja säästöjä pesuaineiden, sähkön ja veden kulutuksessa.
Yhdellä ilmastoteolla voi olla iso merkitys, koska ilmastoteot kulkevat monesti käsi kädessä ympäristövaikutusten kanssa.
Kuusamossa on tällä hetkellä menossa mielenkiintoinen kokeilu, jossa puhdistetut jätevedet ohjataan sade(tus)metsään eli viljeltyyn pajukkoon. Pajukko voidaan puida hakkeeksi 3–5 vuoden välein, polttaa lämmöksi ja sähköksi, ja tuhka sekoitettuna puhdistamon lietteeseen voidaan edelleen kierrättää uuden pajukon lannoitteeksi. Talous, ilmasto ja ympäristö lyövät kättä yhteen – puhutaan kiertotaloudesta.
Kuntien tekemä ilmastotyö jatkuu. Kunnissa ei vain ajatella ilmastotekoja rahan kautta vaan ilmastonmuutosta halutaan torjua jo itsessään. Tästä osoituksena on esimerkiksi se, että Vaala kuuluu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkostoon (Hinku).
Hiilineutraaliuteen tullaan pyrkimään kaikissa Suomen kunnissa ennen pitkää, koska nykyinen hallitus on linjannut Suomen tavoittelevan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Mitä nopeammin kunnat hyppäävät kehityksen mukaan, sitä enemmän ne hyötyvät kehityksen tuomista positiivisista elementeistä.
Kirjoittaja on Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi -hankkeen (KAHINA) projektitutkija Kajaanin yliopistokeskuksessa.
"Kainuun kuntien kiinteistöistä onkin vaikeaa enää löytää öljykattilaa."
Kommentit
Jätä kommenttiTuuli aisoihin
20.4.2020 15:43
Tuulivoima on ainoastaan ilmastoystävällistä. Voimala-alueet eivät ole ympäristöystävällisiä. Metsää kaatuu, tieverkosto sotkee hydrologian ja yömuuttajat ja isot petolinnut ovat vaarassa lapojen takia.
Sähkäri
21.4.2020 6:45
Löytyyhän sitä kainuulaista kateutta, ja joka on hyvissä voimissaan.
Metsänomistaja
20.4.2020 13:05
Rovaniemi tiedotti juuri ”Rovaniemen kaupungin hiilinielut ovat noin kolme kertaa suuremmat kuin kasvihuonekaasupäästöt”. Kainuussa on vielä harvempi asutus joten mekin olemme hiilinielu. Miksi tätä ei tuoda julki ilmastovouhottajille? Voimme ihan hyvällä omallatunnolla autoilla, lentää Kanarialle yms. Väestöntiheys on se ongelma ja sitä ei Kainuussa ole ja suuntakin on alas eli vielä parempaan ollaan menossa.
jii
20.4.2020 14:35
Hiilinielut on hyvä asia, mutta ei ne kainuulaisen IHMISEN ilmastopäästöt niistä nieluista miksikään muutu. Ei voi ajatella niin, että jos sattuu asumaan harvaan asutussa paikassa, niin omista päästöistä ei yhtäkkiä tarvitsekaan kantaa mitään huolta. Se on pelkästään hyvä asia että päästöjä leikataan ja kiertotaloutta rakennetaan. Vähemmällä toimeen tuleminen on hyvä juttu, ja kun energia ja ruoka on ekologista ja lähellä tuotettua, niin omavaraisuuskin paranee ja turvallisuus. Ja taitaa niille joutaville kanarianlennoille nyt joka tapauksessa tulla stoppi pitkäksi aikaa, oli ilmastoteoista mitä mieltä hyvänsä.
Toktori
20.4.2020 12:40
Metsä ja tuuli talous kepujen lempilapsia kohan tukia tulee.
Normisuomalainen
20.4.2020 11:32
Korona on hyvä asia saasteiden vähentämiseen maapallolla.
Tuuli
20.4.2020 11:06
Tuulimyllystä muka pelastus, höpö höpö raha ja tuki sampoja ne on sekä rumia.
Kotkan poika
20.4.2020 10:54
Tuulivoimalat tervetuloa. Hyvästi Kainuun maakotkat. Tuulivoimapuistoille annetaan luonnonsuojelulain vastaisesti lupia rauhoitettujen lintujen pesimäreviireille. Miksi kukaan ei puutu asiaan?
näisseo
20.4.2020 10:26
Oikein.
Korona on ilmastoteko
20.4.2020 10:12
Tämä Marinin hallitus voi asettaa tavoitteen Suomen osalta hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, mutta tämä tavoite että sido seuraavia hallituksia EU on asettanut saman tavoitteen, mutta siinä vuosilukuna on 2050.
Mitään järkeä ei ole asettaa itselleen EU:ta tiukempia tavoitteita.
Ilmastotekona Kainuussa voitaisiin Paltaniemen lentokenttä poistaa käytöstä ja muuttaa perunapelloksi.
Kaikenlainen matkailu ja siihen liittyvä toiminta tulee Kainuussa kieltää. Hotellit ja muut majoitustilat voidaan purkaa. Tämä vähentää huomattavasti ilmastopäästöjä.