Mielipiteet

Näkökulma: Kainuun pito- ja vetovoiman eteen on tehtävä töitä

Mikko Keränen toimii Kajaanin ammattikorkeakoulun TKI johtajana ja "Työelämäaktivaattorit Kainuussa ja Koillismaalla oppimisen ekosysteemin rakentajina"- hankkeen projektipäällikkönä, Saara Uusiheimala ja Anna-Reetta Leinonen ovat toimivat projektiasiantuntijoina hankkeessa.

Helsingin Sanomat kirjoitti 2.11.2021 artikkelissaan Mainettaan menestyvämpi Kainuu , että maakunnan yrityksillä menee lujaa ja työvoimalle on tarvetta. Kainuun työttömyysaste on laskenut ennätysmataliin lukemiin sitten vuoden 2006, eivätkä maakunnasta valmistuneet nuoret riitä täyttämään vapaita työpaikkoja.

Tämän takia Kainuun vetovoiman, mutta myös sen pitovoiman vahvistaminen on tärkeää. Kajaanin ammattikorkeakoulun (Kamk) hallinnoima ja Suomen itsenäisyyden rahaston (Sitra) rahoittama Työelämäaktivaattorit -hanke työskentelee juuri tämän asian parissa.

Hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti edistää opiskelijoiden juurtumista työelämään Kainuuseen ja Koillismaalle.

Hankkeessa on tavoitettu puolen vuoden aikana 140 yritystä Kainuussa ja Koillismaalla. Yritykset edustavat monia toimialoja vaihdelleen kooltaan muutaman henkilön työllistävistä isoihin yrityksiin.

Tapaamisissa on käyty läpi keinoja, joiden avulla yritykset saisivat opiskelijoita kiinnitettyä yritykseen jo opintojen aikana. Opiskelijaprojektit, työharjoittelut ja opinnäytetyöt ovat näitä keinoja, joiden kautta yritykset saavat opiskelijatyövoimaa. Opiskelijoille avautuu aito yhteys yrityksiin opintojen aikana ja työllistyminen alueen yrityksiin valmistumisen jälkeen helpottuu.

Viime vuosina opiskelijoiden kiinnittyminen yrityksiin opintojen aikana on noussut entistä tärkeämmäksi tekijäksi ainakin kolmesta näkökulmasta.

Ensinnäkin kasvava työvoimapula vaatii ennakointia ja uusia toimenpiteitä yritykseltä, jotta tekijöitä saadaan jatkossakin.

Toiseksi erityisesti ammattikorkeakoulun opiskelijoista iso osa tulee maakunnan ulkopuolelta, joten he eivät tunne alueen yrityksiä.

Kolmantena tekijänä on koronan myötä lisääntynyt etäopetus, joka on johtanut siihen, että opiskelijat eivät ole paikalla Kainuussa.

Kuten Helsingin Sanomien artikkelissa nousi esiin, on yksi ratkaisuista hallitsevaan työvoimapulaan maahanmuutto ja ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoiminen.

Kajaanin ammattikorkeakoululla toimii vuoden 2022 loppuun saakka ESR-rahoitteinen Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Kainuuseen  -projekti, joka tekee työtä sen eteen, että ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat työllistyisivät ja sijoittuisivat pitkäaikaisesti Kainuuseen.

Ammattikorkeakoulussa opiskelee tulevia omien alojensa ammattilaisia yli 40 maasta. Heistä moni haluaa työskennellä Kainuussa valmistuttuaan, mutta työpaikkojen löytyminen on ollut heille haastavaa.

Työelämäaktivaattori- hankkeen tapaamisissa moni yritys kertoi haluavansa jatkossa työllistää opiskelijoita enemmän. Työvoima- ja osaajapula on yrityksissä haaste, joka jatkuu ja vaikeutunee tulevaisuudessa. Tähän haasteeseen vastataan parhaiten tiivistämällä yhteistyötä yritysten, koulutusorganisaatioiden, kuntien ja muiden keskeisten kehittämisorganisaatioiden välillä.

Olisi hienoa, että tulevaisuudessa Kainuun vahvat, eri tutkimuksissa esiin nousevat pito- ja vetovoimatekijät, kuten puhdas ja kaunis luonto sekä helppo ja sujuva arki, saisivat rinnalleen vetovoimatekijöiksi dynaamisen ja innostavan työelämän, josta maakuntamme tunnetaan.

Nämä tekijät yhdessä sitouttavat opiskelijoita maakuntaan.

Tämä vaatii hyvää yhteistyötä yritysmaailman, koulutusorganisaatioiden, kuntien ja muiden julkisorganisaatioiden kesken, jotta alueella olevat ja alueelle opiskelemaan tulevat nuoret kokevat Kainuun hyväksi paikaksi asua ja olla.